Opinnot
ja työura
Turun Katedraalikoulu
Turun Katedraalikoulu
juhlavalaistuna Suomen
60-vuotispäivänä 6.12.1977
(Kuva P.J. Lundsten)
   Nils Mustelin
               www.mustelin.net



Nils Mustelin ylioppilaana 1949
Tuoreena ylioppilaana 31.5.1949

Nils Mustelin 12.10.1963
Keskittyneenä
(ja ehkä hieman hermostuneena) juuri ennen väitöstilaisuutta 12.10.1963

Koulu, opinnot ja tutkinnot

Keväällä 1949 kirjoitin ylioppilaaksi Suomen vanhimmasta koulusta, jonka virallinen nimi oli Svenska Klassiska Lyceum i Åbo (Turun ruotsinkielinen klassinen lyseo), mutta jota yleisesti kutsuttiin nimellä "Classicum". Sittemmin koulu on ottanut uudelleen käyttöön keskiaikaisen nimensä Katedralskolan i Åbo (Turun Katedraalikoulu).

18-vuotiaana aloin opiskella fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa ja tähtitiedettä Åbo Akademissa, josta valmistuin filosofian kandidaatiksi vuonna 1955.

Jatko-opinnot Åbo Akademissa, vuosi ASLA-stipendiaattina M.I.T:ssä (Massachusetts Institute of Technology) ja muutaman vuoden tutkimustyö Pohjoismaiden teoreettisen atomifysiikan instituutissa NORDITA:ssa Kööpenhaminassa johtivat vähitellen siihen, että syksyllä 1963 väittelin filosofian tohtoriksi. Teoreettisen fysiikan alaan kuuluvan väitöskirjani otsikkona oli:

On the Coupling of Angular Momenta in Diatomic Molecules, with Applications to the Magnetic Hyperfine Structure


Tutkijasta kansainväliseksi virkamieheksi

Opiskellessani Åbo Akademissa hoidin myös erilaisia opetus- ja assistenttitehtäviä, mutta periaatteessa voidaan sanoa, että työurani legendaarisen hyönteisen tavoin "lähemmin tarkasteltaessa jakautuu kolmeen osaan":

  • Helsingin yliopisto (1964-1966)
  • Nordforsk (1967-1987)
  • Tekes ja COST (1988-1996)
Helsingin yliopiston logo Helsingin yliopisto (1964-1966)

Kesällä 1964 siirryin Åbo Akademista Helsingin yliopistoon, vastaperustetun Teoreettisen fysiikan tutkimuslaitoksen pääsihteeriksi.

Oli mielenkiintoista olla luomassa uutta, kansainvälisesti suuntautunutta tutkimuslaitosta, mutta pääsihteerin toimi oli osa-aikainen, ja sen ohella toimin erilaisissa opetustehtävissä.

Välillä hoidin teoreettisen fysiikan apulaisprofessuuria, välillä elätin itseni pitämällä luentoja ruotsiksi ja suomeksi, ja parin vuoden kuluttua vakinaisen kokopäivätyön puuttuminen alkoi tuntua epävarmalta.

Kun sitten vuoden 1966 lopulla sain mahdollisuuden siirtyä vakituiseen työhön tutkimusyhteistyötä harjoittavaan pohjoismaiseen järjestöön, tartuin empimättä tilaisuuteen.

Nordforskin logo

Nordforsks miljövårdsutredning

Nils Mustelin Nordforskissa
Pohjoismainen ympäristötutkija ja hänen maskottinsa
Nordforsk (1967-1987)

Nordforsk (Pohjoismaiden Teknis-luonnontieteellisen tutkimuksen yhteistyöjärjestö) oli perustettu kesäkuussa 1947. Perustajia olivat viiden Pohjoismaan tutkimusneuvostot, tieteelliset toimikunnat ja akatemiat. Järjestön tehtävänä oli suunnitella ja organisoida monenlaisia pohjoismaisia tekniikan ja luonnontieteiden alaan kuuluvia yhteistyöhankkeita.

Aloitin Nordforskissa vuodenvaihteessa 1966-67, jolloin järjestön sihteeristö muutti Kööpenhaminasta Helsinkiin, ja vastuualueeseeni kuului mm. ympäristötekniikkaan liittyvä yhteistyö.

Suurimpia haasteita ensimmäisinä Nordforskin vuosinani oli yhdessä erään kollegani, Anders Åkerblomin, kanssa tekemäni kartoitus ja vertailu, jonka kohteena olivat Pohjoismaiden hallinnolliset rakenteet ympäristöasioissa. Toimeksiantajana oli Pohjoismaiden neuvosto.

Työn tuloksena syntyi julkaisu Nordforsks miljövårdsutredning (Nordforskin ympäristönsuojeluselvitys), joka sisälsi joukon toimenpide-ehdotuksia. Se lienee monin tavoin vauhdittanut ympäristönsuojelua Pohjoismaissa.

Ympäristönsuojelusihteeristö perustetaan 1970

Kun sihteeristö oli toiminut Helsingissä kolme vuotta, sen oli määrä muuttaa Tukholmaan ja jäädä sinne pysyvästi. Siinä vaiheessa ehdotin, että ympäristöasioihin liittyvää yhteistyötä hoitaisi oma sihteeristö, joka jäisi Helsinkiin minun alaisuuteeni. Ehdotus hyväksyttiin, ja niin vuonna 1970 syntyi Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristö.

Ehkä kiehtovin Ympäristönsuojelusihteeristön monista projekteista liittyi sateen happamoitumisen syiden selvittämiseen. Projekti alkoi Pohjoismaissa, mutta se suunniteltiin alusta lähtien niin, että myös muut Euroopan maat voisivat tulla mukaan. OECD:n kautta Pohjoismaat käynnistivät sittemmin laajan eurooppalaisen projektin nimeltä Long-Range Transport of Air Pollutants (Ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen).

Projektin tuloksena kävi ilmi, että metsien ja järvien happamoitumisen aiheutti suurelta osin rikkidioksidi, joka kulkeutui tuulten mukana kaikkein teollistuneimmista maista kaikkialle Eurooppaan. Tästä puolestaan oli seurauksena kansainvälisiä sopimuksia rikkipäästöjen asteittaisesta vähentämisestä.

Nordforsk 1980-luvulla

1970-luvulla pohjoismaisten yhteistyöelinten joukko oli kasvanut Pohjoismaisen teollisuusrahaston myötä. Toisin kuin Nordforskilla tällä elimellä oli myös mahdollisuus rahoittaa yhteispohjoismaisia hankkeita. Järjestöjen johtokunnat toimivat läheisessä yhteistyössä keskenään ja pyrkivät saamaan aikaan järkevän työnjaon projektien suunnittelussa ja rahoittamisessa.

Nordforskin ja Pohjoismaisen teollisuusrahaston välinen yhteistyö – ja tietynlainen kilpailu – johtivat siihen, että Nordforsk yritti eri tavoin järjestää uudelleen ja järkeistää toimintaansa. Tanskaan ja Norjaan perustettiin kansallisia sihteeristöjä, ja osana tätä hajauttamista Nordforskin ympäristönsuojelusihteeristöstä muodostettiin vuonna 1980 Nordforskin Suomen sihteeristö.

Ajan oloon kävi kuitenkin hankalaksi ylläpitää kahta järjestöä, joiden profiili oli niin samanlainen kuin Nordforskin ja Pohjoismaisen teollisuusrahaston. Korkealla tasolla tehdyllä poliittisella päätöksellä järjestöt yhdistettiin niin, että Nordforsk vuonna 1987 vähitellen lakkautettiin, ja sen toiminta siirtyi Pohjoismaiselle teollisuusrahastolle.

Tekes

COST

Nils Mustelin Leccen CSO-kokouksessa
Suomen edustajana CSO:n kokouksessa Leccessä kesäkuussa 1996
Tekes ja COST (1988-1996)

Kun Nordforsk sulautettiin Pohjoismaiseen teollisuusrahastoon minulle tarjottiin kahta vaihtoehtoa: muuttaa teollisuusrahaston uuteen päämajaan Osloon tai jäädä Helsinkiin ja siirtyä valtiollisen Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekesin) palvelukseen.

Valitsin jälkimmäisen vaihtoehdon, ja toimittuani siis 21 vuotta pohjoismaisena virkamiehenä minusta tuli Suomen valtion virkamies.

Tärkein työkenttäni niiden yhdeksän vuoden aikana, jotka toimin Tekesissä, oli suuri eurooppalainen yhteistyöverkosto COST (European Co-operation in the Field of Scientific and Technical Research).

Toimiessani Suomen kansallisena COST-koordinaattorina tehtävänäni oli mm. jakaa suomalaisille korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tietoa suunnitelluista tai käynnissä olevista COST-projekteista, tutkia Suomen mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti erilaisiin projekteihin, etsiä sopivia tahoja osanottajiksi projekteihin, nimetä Suomen edustajat projektien johtoryhmiin ym.

Kotimaassa tapahtuvan työn lisäksi olin myös Suomen edustajana COSTin korkeimmassa päättävässä elimessä, The Committee of Senior Officials (CSO), ja pääsin näin perehtymään COSTin keskushallintoon, jota hoitavat EU:n neuvoston sihteeristö sekä EU-komissio Brysselissä.

Muutaman vuoden kuluttua olin tullut vakuuttuneeksi siitä, että raskassoutuinen EU-byrokratia monella tavoin jarrutti COST-yhteistyötä ja että toimintaa voitaisiin tehostaa hallinnollisilla uudistuksilla, jotka samalla parantaisivat yhteistyön laatua. Niinpä tein kovasti töitä sen eteen, että COST-yhteistyölle luotaisiin selkeämmät suuntaviivat ja yksinkertaisemmat menettelytavat.

Suureksi ilokseni pyrkimykseni saivat vähitellen osakseen vastakaikua sekä CSO:ssa että asioista vastaavien EU-virkamiesten keskuudessa, niin että myös eniten muutoksia aiheuttavat uudistusehdotukseni vähitellen hyväksyttiin ja toteutettiin. Keskeisistä COST-asiakirjoista, jotka ovat syntyneet minun aloitteestani ja jotka kokonaan tai suureksi osaksi olen itse laatinut, haluan mainita erityisesti seuraavat:

  • A Guide for preparing new COST Actions
    through the New Actions Group
  • A Guide for drafting the Technical Annex
    describing a COST Action
  • Rules and procedures for implementing
    COST Actions
Tietysti tuntui hieman haikealta, kun tämän onnistuneen loppukirin ja EU-byrokratiasta saamani voiton jälkeen edessäni vuodenvaihteessa 1996-97 yhtäkkiä oli kyltti, jossa luki Tie päättyy – kulku maastossa omalla vastuulla. Samalla tämä kuitenkin oli minulle haaste – ja haikeutta lievensi huomattavasti se, että heti eläkkeelle jäämistäni seuraavana päivänä saatoin tituleerata itseäni Helsingin kaupunginvaltuutetuksi. Mutta se on ihan toinen juttu...

Tämä sivu on viimeksi muutettu 6.9.2002
Suomennos: Riitta Eskelinen
Kommentit ja kysymykset ovat tervetulleita sähköpostitse: nils.mustelin@dlc.fi