Huuhaa-palkinnot kautta aikojen


Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2014 Huuhaa-palkinnon

Suomen Terveysjärjestölle

Asiantuntijaksi tekeytymisestä ja terveysaiheisen keskustelun hämärtämisestä


Suomen Terveysjärjestö ry, entiseltä nimeltään Suomen luontaisterveyden liitto, on pyrkinyt tuomaan edustajiaan julkisuuteen muun muassa ravitsemuksen, kilpirauhassairauksien ja rokotusten asiantuntijoina. Se on myös toiminut homeopatian ja muiden uskomushoitojen äänekkäänä puolestapuhujana.

Yhdistys on ollut esillä esimerkiksi Ylen, MTV3:n ja Helsingin Sanomien jutuissa, joissa sen edustajat ovat levittäneet harhaanjohtavia väitteitä esimerkiksi rokotuksista sekä hämärtäneet luotettavan ja epäluotettavan tiedonhankinnan rajoja.

Yhdistyksen taustaideologia kumpuaa lääketieteen ulkopuolelta, erilaisten uskomushoitojen maailmasta. Suomen Terveysjärjestön nykyinen nimi onkin harhaanjohtava.

Terveyttä koskevat väitteet ja tutkimustulokset saavat mediassa paljon tilaa ja herättävät voimakkaita tunteita. Tieteen menetelmiin ja eri alojen tutkimukseen perehtymättömän voi olla vaikea erottaa, milloin äänessä on laadukkaaseen tutkimustietoon ja tieteellisiin käsityksiin nojaava oikea asiantuntija ja milloin jokin muu taho.

”Julkisten terveysväitteiden esittäjillä on aina suuri vastuu”, korostaa Skepsis ry:n puheenjohtaja Otto Mäkelä. “Kun puhutaan terveysasioista, puhutaan ihmisten elämästä ja kuolemasta.”

Skepsis ry haluaa muistuttaa, että on myös journalistien tehtävä huolehtia, että asiantuntijan roolissa haastatellaan vain tahoja, joilla on asiantuntijan osaaminen ja vastuuntunto.

***

Skepsis on yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää kriittistä ajattelua sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa käsitystä maailmasta. Huuhaa-palkinto myönnetään vuosittain taholle, joka on kunnostautunut pseudotieteen aseman vakiinnuttamisessa. Palkinnon ovat vuosien varrella saaneet muun muassa korvavalojen valmistaja Valkee Oy sekä Magneettimedia-lehteä kustantanut tavarataloketju.

Lisätietoja:

Skepsis ry:n puheenjohtaja Otto J. Mäkelä. Gsm: 040 765 5772, email: chairman@skepsis.fi

Suomen Terveysjärjestön internet-sivut: http://suomenterveysjarjestostj.blogspot.fi/








Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2013 Huuhaa-palkinnon

GMO-vapaa Suomi -kansalaiskampanjalle

Tieteellisen tiedon vääristelystä ja pelotteluun perustuvasta keskustelutavasta

 

Skepsis pitää tärkeänä, että geenimuuntelusta, kuten muistakin modernin tieteen sovellutuksista, keskustellaan muutenkin kuin tieteentekijöiden kesken. Geneettisesti muunneltuihin organismeihin liittyy paljon mahdollisuuksia, pelkoja ja kaupallisia intressejä. Rakentavan keskustelun kannalta on kuitenkin olennaista, ettei tieteen tuloksia vääristellä.

GMO-vapaa Suomi -sivusto sisältää runsaasti harhaanjohtavia väitteitä ja tulkintoja. Tiedeyhteisö on itse tuominnut vääriksi juuri niitä tutkimustuloksia, joihin sivusto vahvimmin nojaa. Samoin jättää kansalaiskampanja huomiotta lukuisat tieteelliseltä tasoltaan huomattavasti laadukkaammat tutkimukset, joiden tulokset eivät sovi sen tarkoituksiin.

Palkinnolla Skepsis ry haluaa kiinnittää erityistä huomiota tiedeyhteisön laajaan konsensukseen yhteiskunnallisesti tärkeässä aiheessa. Yhdistyksen mielestä on tärkeää, että tiedeyhteisön kanta huomioidaan entistä tarkemmin ja suuremmalla painoarvolla sekä mediassa että poliittisessa päätöksenteossa. Uusista tieteellisistä innovaatioista pitää keskustella vääristelemättömään tutkimustietoon nojaten.


Skepsis ry:n hallitus 4.12.2013

Otto J. Mäkelä, puheenjohtaja
Heikki Nevala, varapuheenjohtaja
Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Toni Heikkinen, rahastonhoitaja
Hallituksen jäsenet:
Ville Aarnikko, Denis Galkin, Juha Leinivaara, Tiina Raevaara, Timo Tontti








Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2012 Huuhaa-palkinnon

Valkee Oy:lle

 ansiokkaasta heikosti tutkitun terveystuotteen markkinoinnista

 

Valkee Oy on tuonut markkinoille ”korvavalot”, joiden väitetään auttavan tehokkaasti kaamosmasennukseen.

Tehdyt tutkimukset ovat kuitenkin varsin kapea-alaisia sekä koehenkilöiden satunnaistamisen ja sokkouttamisen osalta erittäin puutteellisia. Valkee Oy on lähtenyt markkinoimaan tuotettaan tehokkaana apuna terveyteen ennen kuin väitteiden tueksi on ollut tieteellisesti vakuuttavia tutkimuksia. Tuotetta on markkinoitu myös yli Valviralle rekisteröidyn käyttötarkoituksen muun muassa mielialan vaihteluihin, masennukseen, uniongelmiin sekä lentomatkustajan vuorokausirytmin siirtämiseen.

Skepsis ei halua estää uusia innovaatioita, mutta niidenkään kohdalla ei markkinointi saa mennä tutkimuksen edelle. Tulosten pitää olla olemassa ennen terveysväitteitä.

Skepsis ry:n hallitus 5.12.2012

Pertti Laine, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja
Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Toni Heikkinen, rahastonhoitaja
Hallituksen jäsenet:
Ville Aarnikko, Denis Galkin, Juha Leinivaara, Heikki Nevala, Tiina Raevaara




 

ansiokkaasti valtavirrasta poikkeavan Magneettimedia-lehden kustantamisesta


 

Ensimmäistä kertaa Suomessa on ilmaisjakelussa oleva mainoslehti valjastettu näin vahvasti uskomuslääkinnän, salaliittojen sekä virheellisen ja näennäistieteellisen tiedon levittämiseen.

Magneettimedian toimittajat ovat erikoistuneet mielikuvituksellisten tarinoiden kirjoittamiseen. Lehden toimitukselta puuttuu paitsi taito lähdekritiikkiin, myös halu pysyä hyvissä journalistisissa käytännöissä.

Magneettimedian artikkelit ovat lähinnä uutisiksi naamioitua uskomushoitojen mainontaa sekä mielikuvituksellisia salaliittoja kehitteleviä kolumneja. Erityisen valitettavaa on, että lehti antaa täysin väärän kuvan uskomushoitojen vaikutuksista.

Skepsis ry:n mielestä yleisön on voitava odottaa ilmaisjakelulehdiltäkin vastuuntuntoa sisällön suhteen, erityisesti silloin, kun liikutaan niinkin tärkeän aihepiirin kuin terveyden parissa.

Skepsis ry:n hallitus 7.12.2011

Pertti Laine, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja; Anna-Liisa Räihä, sihteeri; Toni Heikkinen, rahastonhoitaja
Hallituksen jäsenet:
Denis Galkin, Heikki Nevala, Jussi K. Niemelä, Tiina Raevaara









Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2010 Huuhaa-palkinnon

Power Balance -rannekkeen maahantuojalle


Pryme Sports Oy ja ranneketta myyvät liikkeet palkitaan innovatiivisuudesta tuoda taidokkaasti markkinoille täysin tarpeeton ja toimimaton tuote. Erityismaininnan ansaitsee S-ryhmä, joka on aktiivisesti heikentänyt uskottavuuttaan markkinoimalla pontevasti ranneketta sekä asiakaslehdessään että internetsivuillaan.

Muoviranneketta markkinoidaan varsin erikoisilla väittämillä:

Power Balance Performance Technology perustuu uuteen hologrammiteknologiaan, jossa hologrammiin on syötetty samaa elektromagneettista taajuutta mitä on ihmisen biokentässä. Kaikilla ihmisillä on sama biokentän taajuus.
Biokenttä on 2 cm paksu ja jo 90-luvun alkupuolella todettiin että matkapuhelimet, tietokoneet ja muut ihmisen lähellä olevat sähköiset laitteet saattavat heikentää ihmisen Bio-kenttää. Kun hologrammi tuodaan ihmiskehon lähelle, alkaa hologrammi tasapainottamaan ihmisen biokenttää, joka on kaikilla ihmisillä sama. Hologrammi tuottaa käyttäjälleen enemmän: voimaa, joustavuutta ja tasapainoa.

Todellisuudessa hologrammiin ei voi tallentaa taajuuksia, ainoastaan kolmiulotteisia kuvia. Elektromagneettinen taajuus, mitä se sitten tarkoittaakin, on tieteelle täysin tuntematon käsite.

Ihmisellä ei ole nykytiedon valossa mitään mitattavaa biokenttää, joten olisi outoa, jos joku olisi voinut mitata sen taajuuden, paksuuden tai todeta sen heikkenevän sähkölaitteiden vaikutuksesta.

Ihmisen tasapainoelimet sijaitsevat korvissa, joten olisi outoa, jos ranteessa pidettävä esine vaikuttaisi tasapainoon jollakin tavalla, paitsi jos se olisi erityisen painava.

Skepsis ry katsoo, että rannekkeeseen sijoitettu tinapaperi on toki täysin vaaraton, mutta koko tuote on myös täysin hyödytön ja sitä markkinoidaan valheellisilla väittämillä.

Skepsis ry toivoo, että markkinointia valvovat viranomaiset puuttuisivat katteettomiin lupauksiin ja muuhun asiattomaan markkinointiin. Muussa tapauksessa on odotettavissa, että saamme markkinoille myös muita samankaltaisia maagisia tuotteita, joista on hyötyä vain niiden valmistajille ja myyjille.

Skepsis ry:n hallitus 1.12.2010

Pertti Laine, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja; Anna-Liisa Räihä, sihteeri; Toni Heikkinen, rahastonhoitaja
Hallituksen jäsenet:
Denis Galkin, Heikki Nevala, Jussi K. Niemelä, Tiina Raevaara




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2009 Huuhaa-palkinnon

Rokotusinfo ry:lle

Yksipuolisen ja näennäiskriittisen rokotetiedon levittämisestä.

Rokotusinfo ry ilmoittaa välittävänsä monipuolista rokotuksiin liittyvää informaatiota ja puolustavansa rokotusten sekä niihin liittyvien palveluiden kuluttajien etuja.

Tiedon monipuolisuus voidaan kuitenkin hyvin perustein kyseenalaistaa lukemalla yhdistyksen julkaisemat tiedotteet. Pääosin yhdistyksen internetsivuilta saa rokotuksiin kielteisesti suhtautuvaa tietoa.

Yhdistys ei oikaise sivuillaan julkaistua virheellistä tietoa, vaikka rokotteita koskevaa luotettavaa tieteellistä tutkimustietoa on helposti saatavissa.

Esimerkiksi MPR-rokotteella esitetään olevan syy-yhteys autismin lisääntymiseen. Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on kuitenkin todettu, ettei tällaista yhteyttä voida osoittaa.

Skepsis ry muistuttaa, että rokotusten ansiosta maastamme ovat kadonneet sellaiset taudit kuin isorokko, polio, tuberkuloosi, tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko.

Koska Rokotusinfo ry:n jäsenistöön ei ilmeisesti kuulu rokotusten asiantuntijoita eikä kenelläkään hallituksen jäsenellä ole lääketieteellistä tutkintoa, Skepsis ry ymmärtää, että virheellisen tiedon levittäminen voi olla tahatonta.

Rokotusinfo ry:n aktiivit ovat kuitenkin esiintyneet tiedotusvälineissä asiantuntijoina, joten tiedon oikeellisuuteen pitäisi kiinnittää erityistä huomiota ja tuntea vastuuta niiden lasten puolesta, jotka jäävät mahdollisesti ilman rokotetta vanhempien luotettua virheelliseen tietoon.

Skepsis ry pitää sananvapautta erittäin tärkeänä. Lääketeollisuus ja terveysviranomaiset voivat olla väärässä, kuten rokotusten vastustajatkin. Siksi Skepsis ry ei palkinnollaan halua kieltää tai estää rokotteiden kriittistä arviointia. Skepsis ry kuitenkin katsoo, että kritiikin on perustuttava tieteelliseen tutkimustietoon.

Skepsis ry:n hallitus 2.12.2009

Pertti Laine, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja, Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Hallituksen jäsenet:
Denis Galkin, Toni Heikkinen, Veikko Joutsenlahti, Virpi Kalakoski, Jussi K. Niemelä




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2008 Huuhaa-palkinnon

Kustannus Oy Uusi tielle

näennäistieteen levittämisestä julkaisemalla Tapio Puolimatkan kirjat ”Usko, tiede ja Raamattu” ja ”Usko, tiede ja evoluutio”.

 

Skepsis ry katsoo kirjojen sekoittaneen uskonnon ja tieteen tavalla, joka tuo Suomeen varsin taidokkaasti Yhdysvaltain kreationistien niin sanotun kiilastrategian.

Skepsis ry näkeekin kirjojen perimmäisenä tarkoituksena fundamentalistisen uskonnon ja luomisopin tuomisen tiedon vaihtoehdoksi kouluopetukseen, tarjoamalla kaiken selitykseksi yliluonnollisia voimia.

Tämä päämäärä naamioidaan huolellisesti puheeseen ”kriittisestä avoimuudesta” kouluopetuksessa. Tällainen argumentointi kuulostaa paljon paremmalta kuin vaatimus, että lapsille tulisi tieteen hyvin perusteltujen teorioiden vaihtoehtona opettaa: ”Jumala sen teki”.

Kirjojen tavoitteena on kaiken opetuksen ja tieteen tekemisen lähtökohtien heittäminen roskakoriin, vain jotta saataisiin fundamentalistien Jumala ansaitsemalleen paikalle.

Skepsis ry on vakavasti huolissaan, kun kasvatustieteen professori esittää arvovallallaan kirjoissaan tällaista; ei tosin evoluutioteorian ja yleisesti luonnontieteen puolesta, vaan kasvatustieteen puolesta.

Skepsis ry:n hallitus 3.12.2008

Pertti Laine, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja, Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Hallituksen jäsenet:
Matias Aunola, Denis Galkin, Jukka Häkkinen, Virpi Kalakoski, Jussi K. Niemelä




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2007 Huuhaa-palkinnon

Suomen Kinesiologiayhdistys ry:lle


”soveltavan kinesiologian” menetelmien onnistuneesta levittämisestä suomalaisille kasvattajille. Kineosiologiayhdistys hakee uskottavuutta liittämällä toimialansa nimen kinesiologiaan, joka tieteenalana tutkii ihmisen liikkumisen fysiologiaa ja mekaniikkaa. Todellisuudessa Suomen Kinesiologiayhdistys harjoittaa niin kutsuttua ”soveltavaa kinesiologiaa” (engl. ”Applied Kinesiology”), joka käsittää joukon moninaisia, osin keskenään ristiriitaisia uskomusjärjestelmiä. Soveltavan kinesiologian menetelmien väitetty vaikutus lähes kaikkiin ongelmiin sekä epämääräiset energiaväitteet ja kuvitteelliset yhteydet meridiaanien, lihasten ja aivotoiminnan välillä liittävät ”soveltavan kinesiologian” tiukasti valetieteiden perheeseen.

Aivojumppa (Brain Gym®) on Suomessa ylivoimaisesti tunnetuin yhdistyksen tarjoamista menetelmistä. Siinä erilaisten jumppaliikkeiden ja aivotoiminnan välille on oletettu suora yhteys, jolla perusteella Aivojumppa-konseptissa esitetyn taukoliikunnan väitetään parantavan oppimisen edellytyksiä niin tavallisten oppilaiden kuin erityisryhmien piirissä. Yhdistyksen väitteet menetelmän tehosta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta ovat epämääräisiä ja jopa virheellisiä ja sisältävät lukuisia tieteelliseltä kuulostavia, mutta perättömiä olettamuksia aivojen toimintaperiaatteista. Kriittisiä tutkimuksia ja arvioita aivojumpasta löytyy runsaasti. Skepsis haluaa muistuttaa, että itse taukojumppa ei ole haitallista, vaan jopa suositeltava tapa. Sen sijaan taukojumpan tuotteistaminen aivojumpaksi, jonka väitetään auttavan muun muassa oppimisen erityisvaikeuksiin, on kyseenalaista; samoin kalliiden kurssien myyminen tahoille, jotka vastaavat lasten ja erityisryhmien kasvattamisesta. Skepsis ry toivookin suomalaisille viranomaisille ja sivistystyötä tekeville kriittistä asennetta paitsi ”soveltavan kinesiologian”, myös yleisemmin konsulttien ja kouluttajien tarjoamien kurssien ja menetelmien suhteen. Monet menetelmät, jotka väittävät auttavansa lähes kaikkiin ongelmiin ja perustuvansa uusimpiin tieteellisiin tutkimuksiin, eivät välttämättä kestä lähempää tarkastelua.

Skepsis ry:n hallitus 5.12.2007

Matias Aunola, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja, Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Hallituksen jäsenet:
Heikki Ervasti, Denis Galkin, Jukka Häkkinen, Veikko Joutsenlahti



Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2006 Huuhaa-palkinnon

Heille, jotka apteekeissa, apteekkialan järjestöissä ja järjestöjen tiedotusvälineissä edistävät homeopaattisten valmisteiden myyntiä ja tarjoavat niitä varteenotettavaksi vaihtoehdoksi tutkimukseen perustuville lääkkeille.


Homeopaattisten valmisteiden vaikuttavuutta ei jatkuvasta tutkimustyöstä huolimatta ole kyetty toistettavasti osoittamaan. Homeopaattinen taustateoria ei ole yhteensopiva nykyisen fysiikan, kemian, biologian tai lääketieteen kanssa.

Vaikka Apteekkariliitto toimintaperiaatteissaan viittaa lääketieteelliseen näyttöön perustuviin hoitokäytäntöihin, ei tätä kuitenkaan sovelleta homeopaattisten valmisteiden kohdalla. Apteekin asiakkaan tulisi saada asiallista, tutkimustietoon perustuvaa, puolueetonta informaatiota kaikista lääkkeistä ja valmisteista. Skepsis ry toteaa erittäin positiivisena seikkana sen, että valtaosassa Suomen apteekeista ei homeopaattisia valmisteita kuitenkaan ole myynnissä.

Vaikka vaikuttavuus on jäänyt osoittamatta, homeopaattiset valmisteet nykyisin rinnastetaan kaupallisten toimijoiden tehokkaan lobbauksen ansiosta EU-lainsädännössä lääkeaineisiin. Lääkelaitos on saanut epäkiitollisen tehtävän rekisteröidä nämä valmisteet, vaikkei niiden vaikuttavuudesta olekaan näyttöä. Vaikuttamattomat hoidot saattavat vaarantaa potilasturvallisuuden toimivaksi tutkitun hoidon viivästyessä.

Skepsis ry:n hallitus 13.12.2006

Matias Aunola, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja, Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Hallituksen jäsenet:
Robert Brotherus, Heikki Ervasti, Denis Galkin, Jukka Häkkinen, Pertti Laine




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2005 Huuhaa-palkinnon

Varsinais-Suomen Kansanopistolle
ja
Räisälän Kansanopistolle


Vuoden 2005 HUUHAA-PALKINTO myönnetään Varsinais-Suomen Kansanopistolle ja Räisälän Kansanopistolle, jotka ovat sisällyttäneet opetukseensa pseudotieteellistä ja tieteellisen ajattelun vastaista aineistoa, joka ei kuulu perinteisen suomalaisen kansansivistystyön piiriin. Huuhaa-palkinnon saajat ilmoittavat tarjoavansa muun muassa astrologian, unien tutkimisen, elämänenergian ja useiden uskomushoitojen opetusta sekä runsaasti muita vastaavia opintoja. Tällaisilla aiheilla opistot tuntuvat pyrkivän kansansivistystyön perinteisten päämäärien sijasta houkuttelemaan uusia opiskelijoita ja tavoittelemaan taloudellista etua. Näin toimiessaan opistot myös käyttävät niille suunnattua julkista tukea tavalla, joka ei vastaa tuen alkuperäistä tarkoitusta.

 

Paimiossa sijaitseva Varsinais-Suomen Kansanopisto on tullut tunnetuksi erityisestä enkelienergiahoitajakurssistaan. Koko lukukauden mittaisella kurssilla opetetaan ns. enkelienergian välittämistä. ”Energiahoitajia” perehdytetään myös yritystoimintaan, mistä päätellen opisto on kouluttamassa markkinoille uusia uskomusterapeutteja. Opisto ei kuitenkaan osoita minkäänlaista vastuuntuntoa oudon terapiamuodon perusteiden kestävyydestä tai siitä, että tällaisten tera­peuttien toiminta jää virallisen valvonnan ulkopuolelle. Tämän ohella Varsinais-Suomen Kansanopisto tarjoaa muutakin epäilyttävää hoito-opetusta muun muassa lyhytkursseillaan (vyöhyketerapia, shiatsu, Bach-kukkauute). Kokemäellä sijaitsevan Räisälän kansanopiston toiminnasta on ollut hankala saada yksityiskohtaisia tietoja. Opisto ei ole vastannut opettajakuntaansa, opiston hallintoa tai johtokuntaa koskeviin tiedusteluihin. Yhdistyksen saamien tietojen mukaan perinteikkään opiston toimintaa on jouduttu rajusti supistamaan ja opettajista suurin osa on lomautettu. Joulukuussa 2005 käynnissä on ainoastaan luovan elämäntaidon linja, jolla on vain kymmenkunta opiskelijaa.
Tätä osaa toiminnastaan Varsinais-Suomen Kansanopisto ei ole uskaltanut tehdä täysin avoimesti. Opisto ei ole julkisuudessa kommentoinut enkeli­energiakurssia koskenutta keskustelua, jota tämän vuoden aikana on herätelty mm. Satakunnan Kansassa, Ilta-Sanomissa, Turun Sanomissa ja Turun Radiossa. Varsinais-Suomen Kansanopisto on nyt ilmoittanut keskeyttävänsä enkelienergia­­hoitaja­kurssin vuoden­vaihteessa sekä poistavansa vaihtoehtoisten hoitomuotojen lyhyt­kurssit opetusohjelmastaan. Skepsis ry pitää kehitystä erittäin positiivisena ja toivottaa opistolle menestystä tulevaisuudessa. Verkkosivujensa mukaan Räisälän kansanopisto tarjoaa opintoja elokuvalinjalla (40 viikkoa), luovien terapioiden linjalla (23 viikkoa), luovan elämäntaidon linjalla (23 viikkoa) ja ääni- ja energiahoitajalinjalla (23 viikkoa) sekä muutaman päivän lyhytkursseja. Luovan elämäntaidon linjan tavoitteena on ”elämäntaitojen opettelu ja oman luovuuden löytäminen, ihmisen kasvu, fyysisen ja psyykkisen eheyden saavuttaminen, luonnon ja ihmisen keskinäisen tasapainon vaaliminen”. Linjan aihevalikoima on laaja ja sisällöltään uskomaton, se yltää uskomus- ja energia­hoidoista feng shuihin ja luonnonhenkiin. Verkkosivujen mukaan useimpia näistä on saatavissa myös lyhytkursseina.

Skepsis ry ei katso edellä kuvatun opetuksen täyttävän suomalaisen kansansivistystyön perinteisiä vaatimuksia.

Skepsis ry:n hallitus 7.12.2005

Matias Aunola, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja, Anna-Liisa Räihä, sihteeri
Hallituksen jäsenet:
Robert Brotherus, Heikki Ervasti, Jukka Häkkinen, Pertti Laine



Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2004 Huuhaa-palkinnon

Teknillisen korkeakoulun bioprosessitekniikan laboratoriolle

kreationistisen opin esittämisestä luonnontieteellisenä seminaarina.

Palkinnon myöntämisen perusteena on perjantaina 22.10.2004 Teknillisen korkeakoulun Mellin-salissa järjestetty seminaari ”Biology – Tackling Ultimate Complexity”. Seminaari toteutettiin bioprosessitekniikan professori Matti Leisolan toimesta ja tilaisuudesta ilmoitettiin laboratorion verkkosivuilla.

”Älykkään suunnittelun” teoria eli ”Intelligent Design” on oppi, joka kritisoi evoluutioteoriaa ja sitä tukevia luonnontieteitä. Näiden tilalle ID tarjoaa käsitystä yliluonnollisesta suunnittelusta väittäen sitä luonnontieteellisistä havainnoista seuraavaksi, väistämättömäksi päätelmäksi. Toisin kuin luonnontieteessä, ID:ssä käytetään yleensä perusteluina sitä mitä ei tiedetä ja tarpeen tullen unohdetaan hyvin tunnetut asiat. Maailman johtava tiedejärjestö, The American Association for the Advancement of Science, on hallituksensa virallisessa julkilausumassa todennut, että ID-kreationismin väitteille ei ole tieteellistä tukea eikä sitä tulisi liittää osaksi tiedekasvatusta tai -opetusta.

Tämänvuotisen Huuhaa-palkinnon kautta Skepsis ry haluaa kiinnittää huomion tieteen ja pseudotieteen väliseen eroon sekä muistuttaa, ettei jälkimmäiselle ole sijaa yliopistojen eikä muidenkaan oppilaitosten opetuksessa. ID-kreationismi on monissa maissa systemaattisesti pyrkinyt – siinä kuitenkaan onnistumatta – saamaan itselleen jalansijaa akateemisessa maailmassa ja jopa tuomaan ”älykkään suunnittelun” osaksi biologian kouluopetusta. Skepsis ry ei luonnollisestikaan halua rajoittaa tieteellistä keskustelua tai siihen kuuluvaa kritiikkiä. ID-opin esittäminen vakavasti otettavana teoriana luonnontieteellisessä tai teknistieteellisessä viitekehityksessä on kuitenkin verrattavissa siihen, että astrologia tuotaisiin osaksi akateemista tähtitieteen opetusta tai alkemia osaksi kemian opetusta.

Samassa yhteydessä Skepsis ry haluaa kiittää Helsingin yliopistoa ryhdikkyydestä. Luentosarjaa oltiin ensiksi järjestämässä yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Palmenian, tiloissa luonnontieteellisenä täydennyskoulutuksena, mutta biologian laitoksen tutkijoiden ja yliopiston johdon aktiivisuuden ansiosta se kuitenkin peruttiin.

Skepsis ry:n hallitus 1.12.2004




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2003 Huuhaa-palkinnon

”Minä olen” -lehdelle ja etenkin sen verkkokaupalle (www.minaolen.com)


”Minä olen” -lehden verkkokauppa palkitaan uskomattomasta innovatiivisuudesta, kekseliäisyydestä ja tarmosta tuoda markkinoille mitä ihmeellisimpiä ja tarpeettomimpia tuotteita, joiden toimivuutta ei ole tieteellisesti todennettu.

Verkkokaupan sivuilla on tarjolla muun muassa ”Zapper”, amerikkalaisperäinen laite, jonka väitettyihin ominaisuuksiin kuuluu kyky vaikuttaa ”kaikkiin sairauksiin”, kuten syöpään, AIDSiin, astmaan, herpekseen ja moniin muihin sairauksiin. Todellisuudessa kyseessä on yksinkertainen sähköisiä värähtelyjä tuottava laite, oskillaattori, jonka terveysvaikutuksia ei ole mitenkään todennettu.

Kaupan tuotteista löytyy myös ”säteilysuojia”, jotka kuvauksen mukaan suojaavat esimerkiksi radioaktiiviselta säteilyltä tai joita voidaan käyttää tietokoneiden näyttöjen tai matkapuhelimien synnyttämältä säteilyltä suojauduttaessa. Todellisuudessa tämä kalleimmillaan 215 euroa maksava laite on pahvilevy, johon on painettu kuvio. Teknisesti levy on toki vaaraton, mutta säteilysuojana käyttökelvoton.

Kolmas esimerkki verkkokaupan tuotteista on 2405 euroa maksava ”GIE-vesiaktivoija”, jonka kerrotaan tarjoavan ”homeopaattisessa mielessä vaurioittamatonta vettä, vahinkoaineinfosaasteista puhdistettua, hapella rikastettua ja biologisesti arvokasta luonnontuotetta nautittavaksi”. Tämä laite liitetään tavalliseen vesijohtoon, minkä jälkeen se ei käytännössä tee mitään. Skepsis ry tahtoo palkinnollaan kiittää ”Minä olen” -lehteä ja sen verkkokaupan nettisivuja hauskasta ja viihdyttävästä lukukokemuksesta. Yhdistys kuitenkin toivoo, että markkinointia valvovat viranomaiset eivät sivuja lukiessaan enää nauraisi, vaan puuttuisivat katteettomiin terveyslupauksiin ja muuhun epäasialliseen markkinointiin.

Skepsis ry:n hallitus 4.12.2003




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2002 Huuhaa-palkinnon

Lääkäreille, jotka käyttävät uskomuslääkinnän menetelmiä


Virallisessa terveydenhuollossa käytetään tieteellisillä tutkimuksilla todennettuja hoitoja, jolloin voimat keskitetään niihin diagnostiikan ja hoidon menetelmiin, joiden toimivuudesta on saatavilla näyttöä eli riittävän suurilla potilasjoukoilla tehtyä tutkimustietoa. Viime aikoina on kuitenkin esiintynyt tapauksia, joissa lääketieteen ammattilaiset käyttävät epätieteellisiä menetelmiä ja laitteita. Eräs esimerkki on elektroakupunktuurilaitteen käyttö, jolla voidaan väitteiden mukaan muun muassa diagnosoida sairauksia, testata lääkkeiden sopivuutta henkilölle, selvittää ruoka-allergioita tai puutostiloja. Laite perustuu kuitenkin yksinkertaiseen ihon sähkönjohtokyvyn mittaamiseen, joka on osoitettu arvottomaksi elimistön terveydentilan määrittämisessä.

Koska uskomuslääkinnän menetelmiä ei ole tieteellisesti todennettu, voidaan niiden käyttöä sairauksien hoidossa ja diagnosoinnissa pitää hyvin vastuuttomana. Näiden menetelmien leviäminen terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön on erityisen huolestuttavaa. Mystiset energiavirrat ja akupunktiopisteet eivät kuulu tieteelliseen tutkimukseen perustuvan lääketieteen piiriin ja lääkärien tulisi tuntea tässä asiassa vastuunsa.

Skepsis ry haluaa kiinnittää terveydenhuollon valvonnasta vastaavien viranomaisten huomiota niihin vaaroihin, joita kelvottomien taudinmääritysmenetelmien käyttö potilaille tuottaa. Sairauksien määrittämisen tulee perustua tieteellisesti todennettuihin menetelmiin.

Skepsis ry:n hallitus 4.12.2002




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2001 Huuhaa-palkinnon

Allakka-liitteelle joka julkaistaan osana Tampereella ilmestyvää sanomalehti Aamulehteä

Palkinto myönnetään kritiikittömien uskomuslääkintää käsittelevien artikkelien johdosta.

Allakka on tänä vuonna tarjonnut koti- ja lemmikkieläinten hoitajille pseudotieteellistä hölynpölyä eläinten terveydestä ja sairaudesta mm. artikkelisarjan ”Hoidetaan lemmikkiä” muodossa. Samankaltaista muodikasta hömppää voi valitettavasti lukea monesta lehdestä. Allakka kuitenkin eroaa monista muista kritiikittömistä palstoista saarnaavalla varmuudella, jolla se onnistuu välttämään terveen kritiikin alkeetkin. ”Hoidetaan lemmikkiä” -sarjassa lukijan eteen vyörytetään jatkuva virta ihmisillä käytetttyjä huuhaa-hoitoja: refleksologiaa, akupainantaa, rohdoskasveja, luontaishoitoja, kukkauutteita, aromaterapiaa ja homeopatiaa. Yhtäkään näistä hoitotavoista ei ole ihmisellä osoitettu tehokkaaksi eikä niiden siirtämiselle eläinten käsittelyyn ole esitetty mitään asiallisia perusteluja.

Eläinten uskomushoito on rinnastettavissa lasten puoskarointiin. On jossain määrin aikuisen henkilön oma asia, jos hän haaskaa rahansa uskomushoitoon. Lapsilla sen enempää kuin eläimilläkään ei ole mahdollisuutta tehdä tietoista päätöstä asettaa oma terveytensä riskin alaiseksi. Eläinsuojelulaki vaatii, että sairasta eläintä hoidetaan tehokkaalla tavalla. Allakka-liitteen mainostamat uskomuslääkitykset eivät ole tällaisia tapoja.

Vaikka Allakan haastattelemat uskomuslääkintää käyttävät eläinlääkärit painottavat, että uskomuslääkitykset korkeintaan täydentävät lääketieteellisiä hoitoja, Allakka esittelee myös puoskareita, jotka eivät ujostele kehua tehneensä diagnooseja ja hoitaneensa eläimiä, luonnollisesti suurenmoisin tuloksin. Jos nämä tarinat pitävät paikkansa, kyseessäolevat puoskarit ovat syyllistynyt lain rikkomukseen. Eläimen taudin ja hoidon määritys on aina eläinlääkärin tehtävä. Allakan uskomuslääkintään liittyvät artikkelit sisältävät myös häikäilemätöntä tekstimainontaa, jolla pahaa aavistamattomia lukijoita houkutellaan ostamaan milloin minkin uskomuslääkitsijän palveluita.

Skepsis ry:n mielestä laajan alueen valtalehdeltä voi odottaa vastuullisuutta julkaisemiensa artikkelien sisällön suhteen, erityisesti kun käsitellään niinkin keskeistä asiaa kuin terveyttä. Skepsis ei halua estää uskomuslääkinnästä kirjoittamista, mutta toivomme tiedotusvälineiltä tasapuolista lähestymistapaa ja uskomuslääkintään kohdistetun tieteellisen kritiikin huomioimista mm. kyseisiin aloihin liittyviä lääketieteen asiantuntijoita kuulemalla. Muussa tapauksessa artikkeli, jonka laatijalta puuttuu tietämys lääketieteen perusteista, mutta jossa silti annetaan neuvoja eläinten sairauksien hoidosta, voi aiheettoman rahanmenon lisäksi välillisesti saattaa eläinten terveyden vaaraan.

Skepsis ry:n hallitus 12.12.2001




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 2000 Huuhaa-palkinnon

Akuutti -televisio-ohjelmaa tekevälle työryhmälle

Palkinto myönnetään uskomuslääkintää koskevan tiedon yksipuolisesta ja kritiikittömästä tarjoamisesta.

Akuutin tekijät ovat ohjelmissaan toistuvasti esittäneet uskomuslääkintään ja mystiseen New Age-maailmankatsomukseen liittyviä aiheita ilman asiaan kuuluvaa kritiikkiä tai varoituksia. Tämä on erityisen arveluttavaa, koska kyseessä on muutoin asiallinen terveyteen liittyvä tietoutta jakava ohjelma.

Ohjelmissa on esitelty esimerkiksi hivenainehoitoja, henkiparantamista, homeopatiaa, rosenterapiaa, reikihoitoa, shamanismia, feng shuita ja monia muita kiistanalaisia hoito- ja diagnosointimenetelmiä, joiden toimivuutta ei ole luotettavin lääketieteellisin menetelmin todettu. Lisäksi ohjelmissa esitetään väitteitä epämääräisten energiakenttien, -meridiaanien tai -virtausten vaikutuksesta terveyteen. Tällaisilla New Age-käsitteillä ei ole lääketieteellistä vastinetta eikä niitä tulisi asiaohjelmassa käyttää.

Akuutti ei ole pyrkinyt kriittisesti arvioimaan näiden kyseenalaisten hoitomuotojen todellista hyötyä vaan on antanut yksipuolisesti puheenvuoron ainoastaan hoitoa antaville tahoille, mistä on helposti syntynyt harhaanjohtava kuva hoitomuotojen antamasta avusta. Kuitenkin monia ohjelmassa esitettyjä hoitomenetelmiä on tieteellisesti tutkittu, mutta tehoa niillä ei ole ilmennyt olevan. Terveyden hoidosta kertovalta asiaohjelmalta edellytetään kriittistä suhtautumista hoitomuotoihin, joiden todellisesta vaikutuksesta ei ole tietoa. Lääketieteen asiantuntijoiden kuuleminen uskomuslääkinnästä kerrottaessa on välttämätöntä, jotta lääkintämuodon vaikutuksista ei synny väärää kuvaa. Jos uskomushoitoja esitellään tukeutuen vain hoitoja ja tarvikkeita myyvien tahojen väitteisiin ja jopa näiden tahojen osoitetietoja levittäen, syntyy vaikutelma mainonnasta.

Skepsis ry:n mielestä yleisön on voitava odottaa asiaohjelmilta vastuuntuntoa ohjelmiensa sisällön suhteen, erityisesti kun liikutaan niinkin tärkeän kysymyksen kuin terveyden parissa. Pidämme tärkeänä sitä, että kun uskomuslääkinnästä levitetään tietoa, se myös terveyttä käsittelevissä televisio-ohjelmissa koostettaisiin tasapuolisesti ja käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön tukeutuen. Tämä myös auttaisi ihmisiä hyödyntämään lääketieteellistä tietämystä hoitovalintoja tehdessään.

Skepsis ry:n hallitus 8.12.2000

Jukka Häkkinen, puheenjohtaja
Otto J. Mäkelä, varapuheenjohtaja
Veikko Joutsenlahti, sihteeri
Hallituksen jäsenet: Vesa Kolhinen, Sami Tetri, Göran Törnwall, Anna-Liisa Räihä




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 1998 Huuhaa-palkinnon

Kunnonsuomalainen-liitteelle

joka julkaistaan osana Jyväskylässä ilmestyvää sanomalehti Keskisuomalaista. Palkinto myönnetään jatkuvasta valetieteellisten väitteiden ja tutkittujen tosiasioiden sekätietoa tarjoavan journalismin ja tekstimainonnan välisten rajojen hämärtämisestä.

Skepsiksen hallitus kiinnittää huomiota siihen, että uskomuslääkintää ja mystistä New Age -tyyppistä maailmankatsomusta esitellään lehden liitteessä täysin kritiikittömästi. Tämä on arveluttavaa, koska Kunnonsuomalainen-liite pyrkii esiintymään lukijoita palvelevana tietolähteenä niinkin vakavassaasiassa kuin terveys ja lääketiede ja sen takana on maakunnan valtalehden arvovalta. Entistä huolestuttavammaksi tämän lähestymistavan tekee se, että Keskisuomalainen tunnetaan luotettavana journalistisena tuotteena. Muilla sivuillaan lehti julkaisee yleensä tasokkaita ja lukijalleen hyödyllisiä artikkeleita.

Kunnonsuomalainen-liitteessä ei ole tyydytty esittelemään ainoastaan kiistanalaisia väitteitä uusista ja siksi huonosti tunnetuista uskomuslääkinnän muodoista, vaan täysin perusteettomia diagnosointi- ja terapiamenetelmiä. Esimerkkeinä mainittakoon hivenainetasapainon määrittäminen ”kristalliheiluria” heiluttamalla, ”aiempien elämien” traumoja poistavat energiahoidot, ihmisen ”elämänvoimaa” hyödyntävä metamorfinen vyöhyketerapia ja homeopaattiset rohdosvalmisteet.

Liitteen toimittajat ovat kirjoittaneet kolumneja, joissa he puolustavat näiden ja lukuisien muiden, jo lukiotason luonnontieteellisellä sivistyksellä perättömiksi todettavien hoitomuotojen käyttöä vaihtoehtoina nykyaikaisen lääketieteen rinnalla. Kuitenkin monia liitteessä esiteltyjä hoitomenetelmiä, kuten homeopatiaa, on tieteellisesti tutkittu, eikä niiden tehoa ole voitu osoittaa. Moderni tieteellinen tutkimus ei tue tällaisten menetelmien käyttämistä.

Skepsis ry:n mielestä yleisön on voitava odottaa merkittäviltä kustantajilta suhteellisuudentajua ja vastuuntuntoa, erityisesti elämän peruskysymysten, kuten terveyden äärellä liikuttaessa. Tilanne on erittäin vakava, jos uskomuslääkintä esitetään ainoana ”vaihtoehtoisena” hoitokeinona erilaisiin sairauksiin. Emme kuitenkaan halua kieltää uskomuslääkinnästä kirjoittamista. Sen sijaan toivomme, että kirjoituksissa huomioidaan tällaisiin menetelmiin kohdistettu kritiikki, jotta ihmiset voisivat tehdä hoitovalintansa nykytieteen uusimpia tuloksia hyödyntäen.

Skepsis ry:n hallitus 12.12.1998

Ilpo V. Salmi, puheenjohtaja
Kari Enqvist, varapuheenjohtaja
Veikko Joutsenlahti, sihteeri
Hallituksen jäsenet: Jukka Häkkinen, Arto Siitonen, Rauni Tiainen, Jukka O. Vuori




Skepsis ry on myöntää vuoden 1997 Huuhaa-palkinnon

yhteisesti kaikille niille uskomuslääkinnän tahoille, jotka hoitoja antaessaan tekevät asiakkaistaan tautidiagnooseja olematta kuitenkaan laillistettuja lääkäreitä ja hammaslääkäreitä.


Virallisessa terveydenhuollossa suuntaudutuaan lääketieteellisillä tutkimuksilla saatuun näyttöön perustuvaan lääkitykseen (englanniksi evidence based medicine). Siinä voimat keskitetään niihin diagnostiikan ja hoidon menetelmiin, joiden toimivuudesta on luotettava, suurilla potilasjoukoilla tehdyillä tutkimuksilla saatu näyttö. Näyttöön perustuva lääkintä pyrkii arvioimaan myös jo käyttöön vakiintuneiden menetelmien toimivuuden.

Virallisen, lääketieteeseen tukeutuvan terveydenhuollon rinnalle on Suomessa muodostunut laaja rinnakkainen terveydenhuollon järjestelmä, uskomuslääkintä. Se käyttää usein hoito- ja diagnoosimenetelmiä, joilla ei tutkimusten mukaan voida tunnistaa sairauksia ja toisaalta niitä käytettäessä on suuri mahdollisuus tehdä virheellisiä diagnooseja.

Uskomuslääkintä toimii lähes täysin ilman sääntöjä ja valvontaa. Suomessa, toisin kuin useimmissa muissa Euroopan unionin jäsenmaissa, kuka tahansa voi milloin tahansa ruveta miksi tahansa uskomuslääkinnän terapeutiksi. Hän voi harjoittaa ammattiaan ilman vaatimuksia potilaskirjanpidon, potilasvakuutusten tai muiden, virallisten terveydenhuollon ammattien harjoittajille itsestään selvien velvoitteiden suhteen. Käytettävistä hoitomenetelmistä ei vaadita näyttöä tehosta ja turvallisuudesta.

Erityisen huolestuttavaa on, että vaatimuksesta, jonka mukaan diagnooseja saavat ihmisistä tehdä vain lääkäri ja hammaslääkäri, on käytännössä luovuttu. Taudin määrittämiseen käytettävät uskomuslääkinnän menetelmät ovat viime vuosina tulleet yhä laajempaan käyttöön. Esimerkiksi irisdiagnostiikka, kinesologia, elektroakupunktuuri ja Kiriliankuvaus ovat tällaisia diagnostisia menetelmiä. Jopa valtakunnallisten televisiokanavien ohjelmat kritiikittä esittelevät näiden menetelmien käyttöä.

Skepsis ry haluaa kiinnittää uskomuslääkinnän diagnoosimenetelmiä käyttävien ja tuottavien tahojen, samoin kuin terveydenhuollon valvonnasta vastaavien viranomaisten huomiota niihin vaaroihin, joita kelvottomien taudinmääritysmenetelmien käyttö potilaille tuottaa. Tautien määrittämisen tulisi perustua luotettaviin menetelmiin ja perustuullisen lääketieteellisen koulutuksen tuottamaan ammattitaitoon.




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 1996 Huuhaa-palkinnon

Kirjayhtymälle

Anja Rautajoen Terapeuttinen kosketus -kirjan julkaisemisesta Studia-kirjasarjassaan. Yhdistys katsoo, että Kirjayhtymä on hämärtänyt terveydenhuollon opetukseen tarkoitetun tieteellisen ja pseudotieteellisen kirjallisuuden rajaa antamalla tällaiselle kirjallisuudelle foorumin kirjasarjassaan, jossa julkaistaan sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle suunnattua oppi- ja ammattikirjallisuutta.

Tekijän mukaan kirja on suunnattu kaikille hoitotyötä tekeville. Hoitomenetelmään tutustuminen olisi tekijän mukaan erityisen tärkeää terminaalivaiheessa olevien potilaiden, vanhusten, vastasyntyneiden, lasten ja teho-osaston hoitajille sekä yleensä kivusta kärsivien potilaiden kanssa työskenteleville. Hän antaa ymmärtää, että kyseessä on terveydenhuollossa muualla maailmalla yleisesti hyväksytty menetelmä, joka tulisi ottaa käyttöön myös Suomessa.

Kirjassa kuvattu terapia on kuitenkin tyypillinen vaihtoehtohoito, jossa sekoittuvat eteeriset energiavirrat, jalokiviterapia, kosmiset ulottuvuudet, telepatia, kaukoparannus, värähtelytaajuudet ja muut niin sanottuun New Age-ajatteluun kuuluvat käsitteet.

Menetelmä perustuu useimpiin muihinkin vastaaviin terapiamuotoihin liittyvään ajatukseen ihmisen kehoa ympäröivistä energiakentistä ja energiavirroista ja uskomukseen, että potilaan energiakentän käsittelyn avulla aktivoidaan tämän omaa itseauttamiskykyä. Jo itse käsite on harhaanjohtava, sillä menetelmässä liikutellaan pääsääntöisesti käsiä kehon ympärillä koskettelematta kehoa. Hoidon uskotaan poistavan mahdolliset tukkeumat oletetuissa energiavirroissa ja tasapainottavan energiakenttää. Tällä tavoin esimerkiksi luunmurtumien väitetään parantuvan alle puolessa normaaliajasta. Väitetään, että näkymätön energiakenttä saadaan näkyväksi muun muassa kiriliankuvauksen avulla, vaikka kyseinen menetelmä ei ole tieteellisesti pätevä.

Kyseinen teos on uskomaton kokoelma fysiikan käsitteiden väärinymmärrystä ja mystifiointia. Kirjassa väitetään muun muassa, että ”Einstein ja muut tunnetut fyysikot ovat huomanneet, että aine on ajatusta, joka värähtelee alemmalla taajuudella.” Lisäksi todetaan, että ”Energia on aine, jolla ihminen elää ja kuolee.” Terapiaa perustellaan evoluutioteorialla, itämaisilla filosofioilla ja kvanttifysiikalla. Huolestuttavana yhdistys pitää kirjassa esitettyä väitettä, jonka mukaan energia, energiakenttä ja energianvaihto olisivat hoitotieteessä yleisesti hyväksyttyjä käsitteitä. Terapeuttisen kosketuksen tunnetuksi tekemistä kirjassa perustellaan muun muassa sillä, että se tuo energiakäsitteen lähemmäksi käytännön hoitotyötä. Siinä konkretisoituvat hoitotieteen abstraktit ideat eläväksi kokonaisuudeksi, tekijä sanoo.

Palkinnollaan Skepsis ry haluaa kiinnittää huomiota lääketieteeseen perustuvan terveydenhuollon ja erilaisten myyttisiin uskomuksiin perustuvien hoitojen rajojen hämärtymiseen. Yhdistys on pannut merkille, että jotkut virallisen terveydenhuollon parissa työskentelevätkin ovat lähteneet kritiikittömästi kannattamaan näitä hoitomuotoja, joille ei löydy tieteellisiä perusteita. Yksi esimerkki tästä on terveydenhuollon henkilöstön kiinnostus grafologiasta tai iirisdiagnostiikan mainostaminen terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitetuissa lehdissä.

Yhdistyksen mielestä tällaisen uuden terapian tuominen ikäänkuin muualla yleisesti hyväksyttynä hoitomuotona heikentää koko terveydenhuollon opetuksen uskottavuutta. Nuorena tieteenalana hoitotieteeltä odotetaan erityisen suurta valppautta ja kriittisyyttä erilaisten pseudotieteellisten oppien yrittäessä virallistaa asemansa tieteenä.

Skepsis pitää valitettavana, että läheisyyden myönteisiä vaikutuksia hyödyntäviä hoitomuotoja yritetään perustella pseudotieteellisillä selityksillä. Palkinnollaan Skepsis haluaa koskettaa terapeuttisesti Kirjayhtymää ja tarjota lämmintä rationaalista kättä.




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 1995 Huuhaa-palkinnon

Tulisielulle

Kriittistä tiedettä kaihtavasta journalismista ja poikkeuksellisesta rohkeudesta nostaa mystiikka tieteen edelle

Skepsis ry myönsi vuoden 1994 Huuhaa-palkinnon YLE TV:lle epätieteellisten väitteiden kritiikittömästä esittämisestä asiaohjelmissa. Koska Yleisradio on pitäytynyt ansioituneesti valitsemallaan linjalla, yhdistys on päättänyt palkita yhtiötä toistamiseen ja myöntää vuoden 1995 Huuhaa-palkinto YLE:n ruotsinkielisen television, FST:n Tulisielu-ohjelmasarjan tekijöille, tuottajalle ja vastaavalle ohjelmatoimittajalle. Palkinnollaan yhdistys haluaa erityisesti kiittää sitä avoimen tunnekylläistä ja kritiikkiä kaihtavaa uusjournalistista ammatillista asennetta, joka syksyllä 1995 lähetetystä kuusiosaisesta ohjelmasarjasta heijastui nimeä myöten.

Tulisielu-sarjasta muodostui aito new age -ristiretki kuivaa tiedettä ja vaivalloista rationaalista ajattelua vastaan. Sarjan toimittanut Melita Tulikoura on uraauurtavasti löytänyt jälkimodernin TV-viihteen kosmiset ulottuvuudet, missä hän kiitettävästi seuraa tuottaja Johan af Grannin palkittujen ufo-ohjelmien viitoittamaa tietä. Ihailtavaa ammattitaitoa osoitti etenkin ohjelmasarjan tiukan subjektiivinen leikkaus, jolla tiede pystyttiin osoittamaan kaikkien onnettomuuksien alkulähteeksi. Ohjelmassa esiintyneiden henkilöiden onnistuneilla valinnoilla toimittaja vältti taitavasti juupas-eipäs -asetelman ja sai tulokseksi harvinaisen säröttömän juupas-juupas -ohjelman. Sisukkaasti ja peräänantamattomasti haastattelija kaivoi kovimmankin tieteellisen kuoren alta tutkijan henkilökohtaisen mielipiteen ja sen epävarman ytimen. Eräs sarjan keskeisimpiä oivalluksia oli, että koska tiede sisältää aina epävarmuutta, sen täytyy olla väärässä.

Ohjelmasarja laajensi tutkijan ja asiantuntijan käsitteen galaktisiin mittoihin. Se pystyi julkistamaan nykytieteelle tuntemattomia teorioita ja jopa luonnonlakeja. Ohjelmassa esiteltiin mm. mullistava yhtenäisteoria, jossa äänitaajuudet ovat osana sähkömagneettista spektriä. Lisäksi ohjelmassa todistettiin parapsykologian ns. ujousilmiö kehäpäättelyn musertavalla logiikalla luonnonlaiksi. Tosin väite, että epäilijät eivät koskaan voi kokea ilmestyksiä, ei ole aivan uusi.

Ohjelman paradoksaalinen suhde muinaisiin korkeakulttuureihin sisälsi suoranaisia draaman aineksia. Henkisesti ja aineellisesti länsimaista kulttuuriamme korkeammalla tasolla olleet kulttuurit pystyivät jälkipolvienkin ihailtaviksi jääneisiin monumentaalisiin suorituksiin ainoastaan magian tai mahdollisesti humanoidien avustuksella.

Skepsis ihailee sitä ennakkoluulottomuutta, jolla FST käyttää lupamaksuja pyrkiessään toteuttamaan kansalaisten hurjimmatkin tiedostamattomat toiveet näinä niukkuuden aikoina. Rohkeasti ohjelmantekijät olivat lähteneet myös koettelemaan mainonnasta YLE-kanavilla annettujen säädösten rajoja sponsoroidessaan yksityistä rajatietoon keskittyvää Ultra-lehteä, jonka yhteystiedot esitettiin muutaman ohjelman lopussa.

Tunnustukseksi poikkeuksellisesta rohkeudesta nostaa mystiikka tieteen saavutusten edelle Skepsis on päättänyt lahjoittaa ohjelman tekijöille ja siitä vastaaville tahoille kunniakirjan lisäksi pullollisen Hallelujah-likööriä, joka on homeopaattisesti potensoitu D30-vahvuiseksi.




Skepsis ry on myöntänyt vuoden 1994 Huuhaa-palkinnon

YLE-TV:lle

Epätieteellisten väitteiden kritiikittömästä esittämisestä asiaohjelmissa

Skepsis ry on päättänyt suunnata tämän vuotisen perinteisen Huuhaa-palkintonsa kysymysmerkkien muodossa yleisradion televisio-ohjelmien päättäjille, tuottajille ja ohjelmia tekeville toimittajille epätieteellisten väitteiden kritiikittömästä esittämisestä asiaohjelmissa. Esimerkiksi FST:n lääketieteen käsitteen laajentamisesta palkittu Tulenarkaa-ohjelma esitti totena monia sellaisia väitteitä, joita tiedeyhteisö pitää vähintäänkin kiistanalaisina. Skepsis toivoo, että palkinto synnyttäisi näitä ilmiöitä koskevaa kriittistä keskustelua ja vastaväitteitä.

  • Toimiiko parlamentaarisesti valvottu yleisradio toimintaehtojensa mukaisesti oikeisiin tietoihin perustuvien maailmankuvien ainesten tarjoajana silloin, kun se erilaisia taikauskoja ja mystiikoita esitellessään tarjoaa tieteen kantaa vain yhtenä monista tasaveroisista uskomuksista?
  • Voiko journalismi olla puolueetonta, kun vastakkain ovat kriittinen tutkimus ja taikausko?
  • Miksi yleisradio ei pohdi näiden ilmiöiden taustaa ja yhteiskunnallista merkitystä?
  • Pitäisikö ohjelmatarjonnasta päättävien miettiä painotuksia, kokonaiskuvaa ja tarjonnan piilosuuntauksia tämän sinänsä oikean sanomisen vapauden vallitessa?
  • Onko yleisradion kulttuuritehtävän mukaista tehdä vaikeista, monisyisistä ja poikkitieteellisistä kysymyksistä harmitonta ja pelkkiä elämyksiä tarjoavaa viihdettä?

Skepsiksen Huuhaa-palkinto on aikaisemmin annettu mm. suurelle kustantajalle ja työväenopistolle. Palkinto ei kuitenkaan tarkoita, että palkinnonsaajien toiminta kokonaisuudessaan olisi jotenkin moitittavaa, sillä ne ovat tehneet merkittävää kulttuurityötä. Mutta juuri niiden merkittävyyden ansiosta niille asetetetaan myös poikkeukselliset laatuvaatimukset. Palkinnoilla on haluttu tuoda esille sellaisia yksityiskohtia näiden instituutioiden toiminnassa, jotka eivät ole sopusoinnassa korkeiden odotusten kanssa. Tänä vuonna Skepsis jatkaa tällä samalla linjalla. Suomalainen yhteiskunta ja elämänmuoto ovat voimakkaassa murrosvaiheessa. Kasvava joukko hämmentyneitä suomalaisia joutuu rakentamaan elämänsä kokonaan uudella tavalla. Tällaisessa tilanteessa ihmiset hakevat uutta tietoa ja ennen kaikkea joukkoviestimien kautta.

Parlamentaarisesti valvotun yleisradion tehtävänä on jo toimintaehtojensa mukaisesti tarjota kansalaisille oikeisiin tietoihin perustuvia maailmankuvan aineksia. Perinteisesti yleisradion luotettavuus todenperäisten tietojen välittäjänä on ollut suuri ja sen rooli – erityisesti television rooli – ihmisten maailmankuvan muovaajana on näissä jatkuvasti muuttuvissa oloissa entisestään korostunut.

Skepsis ry toteaa, että yleisradion ohjelmatuotannon ydinosa on vastuuntuntoisten ja ammattitaitoisten toimittajien työn tulosta. Asiallisten ja kiinnostavien tiedeohjelmien osuus on yleisradion ohjelmatuotannossa kiitettävästi lisääntynyt. Tervettä kriittistä asennetta ovat edustaneet esimerkiksi kunniamaininnan ansaitseva Kuningaskuluttaja ja radio-ohjelma Tänä iltana terveydestä. Yleisradio on pystynyt jopa itsekriittisyyteen, kuten TV 2:n tuottamassa ohjelmasarjassa Maailma sanojen vankina. Samalla yleisradio on kuitenkin mennyt kritiikittömästi mukaan helppohintaisten, taikauskoa esittelevien ohjelmien tarjontaan. Viihteen keinoin ihmisille tarjotaan maailmankuvan aineksia henkiparannuksesta ja muista lääketieteen piiriin kuulumattomista hoitokeinoista, okkultistisista maailmanselityksistä ja tieteen jo kauan sitten kumoamista ikivanhoista uskomuksista. Hyvänä esimerkkinä tästä on ollut TV 1 :n tuottama Usko tai älä-sarja, jossa paikoin asiallinenkin kriittisyys on hukkunut mystiikkaa tulvivan viihteellisyyden alle.

Huolestuttavinta Skepsiksen mielestä on se, että samanlaista kritiikittömyyttä on ollut havaittavissa myös silloin, kun näitä ilmiöitä on käsitelty vakavasti otettavissa asiaohjelmissa. Tekijät ovat asettaneet näiden ilmiöiden puolustajat ja tieteen näkemykset tasa-arvoiseen asemaan, jolloin katsojalle on jäänyt kuva, että tieteen tarjoamat perustelut ovat vain yksi osa ihmisten myyttistä uskomusjärjestelmää, ja siten yhtä uskottava tai epäuskottava kuin mystiikan tarjoamat selitykset. Tieteen esittäminen yhtenä vaihtoehtomystiikkana on juuri sitä tieteisuskoa pahimmillaan mistä tiedeyhteisöä syytetään.

Skepsiksen mielestä on oikein, että ihmisiä kiinnostavia aiheita ja ajassa liikkuvia ilmiöitä käsitellään televisio-ohjelmissa. Ohjelman tekijöiden ei pitäisi kuitenkaan edes sananvapauden nimissä tinkiä journalismin perusperiaatteesta, oikeiden tietojen välittämisestä. Myyttisiä uskomuksia koskevien väitteiden ohella ihmisillä on myös oikeus tietää, mihin nämä uskomukset perustuvat.

Palkintoa antaessaan Skepsis haluaa kiinnittää huomion kaikkiin muihinkin vastaavantyyppisiin ohjelmiin, joita kaikki tiedotusvälineet tuottavat yhä enemmän. Palkinto annetaan tällä kertaa nimenomaan yleisradiolle siksi, että yhteiskunnan valvomalle ja yleisön luotettavana pitämälle yleisradiolle on asetettava levitettävän tiedon oikeellisuuden ja laadun suhteen poikkeuksellisen korkeat vaatimukset.




Vuoden 1993 huuhaa-palkinto

Oulun tiedekeskus Tietomaalle


(Skeptikko-lehti 4/93)

Kahden vuoden tauon jälkeen Skepsis on jälleen jakanut Huuhaa-palkinnon. Tällä kertaa palkinnon sai Oulun tiedekeskus Tietomaa ufo-kulttia propagoivasta näyttelystään ja sen harhaanjohtavasta markkinoinnista.

Palkinto julkistettiin Helsingin yliopiston Porthaniassa 2. joulukuuta järjestetyssä tilaisuudessa, jossa Skepsiksen puheenjohtaja Lauri Gröhn esitti yhdistyksen puolesta palkinnon myöntämisperusteina mm. seuraavaa:

”Myöntäessään vuoden 1993 Huuhaa-palkinnon Skepsis haluaa ensin todeta, että ufo-teemasta on viime vuosina niin lehdissä ja kirjoissa kuin radiossa ja televisiossakin levitetty erittäin yksipuolisia näkemyksiä. Näitä näkemyksiä edustaa suppea piiri itseään ’ufo-tutkijoiksi’ kutsuvia harrastajia, jotka ovat vakuuttuneita siitä, että ufot ovat älykkäiden olentojen ohjaamia aluksia ulkoavaruudesta tai jopa ’korkeammista dimensioista’.”

Skepsiksen mielestä sananvapauden perusteella erilaisilla mielipiteillä oli oikeus päästä julkisuuteen, mutta kansalaisilla oli myös oikeus saada asiallista tietoa oudoista ilmiöistä – esimerkiksi siitä, että ufo-havainnoista tehdyt laajat ja kriittiset tutkimukset eivät ole antaneet tukea ufokultin väitteille. Tällainen valistustoiminta sopi yhdistyksen mukaan erityisen hyvin tiedekeskuksille, jotka toimivat julkisin varoin ja nauttivat niin aikuisten kuin koululaistenkin luottamusta korkeatasoisina ja uskottavina tiedonlähteinä.

Skepsiksen mukaan tiedekeskus Tietomaa oli kuitenkin tulkinnut valistusvastuunsa varsin omaperäisellä tavalla pystyttäessään yksistään ufo-kulttia propagoivan näyttelyn muuten asiallisen pysyvän näyttelynsä yhteyteen.

Harhaanjohtavaa mainontaa

Tietomaa oli lisäksi markkinoinut näyttelyään virheellisesti ja harhaanjohtavasti. Se lupasi näyttelyesitteessään kertoa ”näyttävästi, havainnollisesti ja monipuolisesti viime vuosikymmenien mielenkiintoisimmasta ilmiöstä” antaa vastaukset humanoideja ym. avaruusolentoja koskeviin kysymyksiin ja kertoa myös mitä mieltä tiede on ufoista.

Puheenjohtaja Gröhn oli tutustunut näyttelyyn jo sen avajaisiksi järjestetyn ufo-paneelin yhteydessä 15. toukokuuta, jolloin hän oli todennut, ettei näyttelyssä ollut tarjolla yhtään ufoja kriittisesti tarkastelevia teoksia tai raportteja puhumattakaan että siinä olisi kerrottu, mitä tiede ajatteli asiasta. Sen sijaan näyttelytiloissa oli ollut esillä runsaasti ufo-uskomusta edustavia kirjoja, raportteja ja lehtiä, niiden joukossa rajatiedon aikakauslehti Ultra ja Ufo-fakta, joita oli myyty jopa tiedekeskuksen lipunmyynnissä. Yhtään tiedelehteä ei näyttelyssä näkynyt.

Gröhn kertoi, että hänen epäilyksensä näyttelyn suhteen heräsivät jo silloin, kun hän luki esitteestä, että ”Ufo-asiantuntijoina Ufo-tornin suunnittelussa ovat olleet kuulut ufomiehet Juhan af Grann ja Tapani Kuningas”. Molemmat herrat ovat kunnostautuneet erityisesti ufoja propagoivan sanoman välittäjinä.

Ufojen olemassa oloa näyttelyssä perusteltiin esittelemällä lukuisa joukko tapauksia, jotka ovat osoittautuneet väärennöksiksi, perusteettomiksi tulkinnoiksi tai vähintäänkin kiistanalaisiksi. Näitä olivat muun muassa Meierin valokuvat, joita ufopaneeliin keväällä osallistunut ufoihin muutoin uskova kanadalainen Stanton Friedman itsekin piti väärennöksinä, sekä kuulu Hillien tapaus ja viljaympyrät. ”Ufo-kultin hengessä näyttelyssä kuitenkin vaiettiin tyystin väärennösten paljastumisista, esille tuoduista luonnollisista selityksistä, ja muusta kritiikistä”, Gröhn kertoi.

Venäläiset asiantuntijoina

Ufo-torniksi rakennetun kuusikerroksisen näyttelyn yksi kerros oli omistettu venäläiselle ufotutkimukselle. (Sen korkeatasoisuudesta tunnettu paranormaalien ilmiöiden tutkija James Randi antoi Skeptikon haastattelussa murskaavan arvion. Randin mukaan ufotutkimus ja paranormaalien ilmiöiden tutkimus yleensäkin oli Venäjällä pahasti ajastaan jäljessä, ja kyseiset tutkijat käyttivät menetelmiä, jotka esimerkiksi amerikkalaiset olivat hylänneet jo yli 30 vuotta sitten. Randin haastattelu julkaistaan toisaalla tässä lehdessä.)

Näyttelyn venäläisosastolla oli muun muassa laite, jota voitiin kuljettaa ”yliluonnollisten kohteiden yli”. Kerroksessa oli myös esillä tarinoita, joita kontaktihenkilöt olivat saaneet ilmeisesti ufoilta. Näissä kontaktitarinoissa väitettiin esimerkiksi täysin fysiikan lakien vastaisesti, että elektronia on kahta lajia: ydin ja kehä. Ytimessä elektronin elämä on astetta lyhyempi kuin kehällä ja edelleen että ”elektroni kvantisoituu kaikissa ulottuvuusmaailmoissa aina neljännestä seitsemänteen ulottuvuuteen”.

Puheenjohtaja Gröhn vieraili näyttelyssä toisen kerran lokakuussa ja totesi, että näyttely jatkui alkuperäisessä muodossaan. ”Ainoa edistysaskel oli se, että näyttelyyn oli kevään jälkeen liitetty yksi ufoja kriittisesti tarkasteleva kirja, Juhani Kyröläisen ja Pekka Teerikorven toimittama vuonna 1980 ilmestynyt Ufojen arvoitus”, Gröhn kertoi.

Jatkossa rajatieteitä

Tiedekeskus Tietomaan johtajan Heikki Kähärän mukaan kolmivuotiseksi tarkoitettua näyttelyä aiotaan täydentää ensi vuonna paranormaaleilla ja parapsykologisilla ilmiöillä. Vuonna 1995 näyttelyyn on tarkoitus lisätä astrologia, ennustaminen, kaukoparannus ja muut rajatieteet. Lisäksi näyttelyn rinnalla aiotaan järjestää luentoja, joihin tiedekeskus aikoo kutsua oman käsityksensä mukaan ’maailman huippuasiantuntijat’. Tietomaan suunnittelema nimiluettelo luennoitsijoista näytti Skepsiksen mukaan kuitenkin viittaavan siihen, että tiedekeskus aikoi jatkaa ufo-näyttelyllä aloittamallaan linjalla ja levittää uskomuksia samalla kun se vaikenee tieteellisen tutkimuksen antamista tiedoista.

Kähärä kehui näyttelyn avajaispaneelissa, että ”tiedekeskus Tietomaa on antanut merkittävän lisän ufo-keskusteluun tuodessaan ufo-näyttelyn Ouluun ja antaessaan foorumin aiheesta käytävälle vapaalle keskustelulle ensimmäistä kertaa koko maailmassa tiedeyhteisössä. Skepsiksen mielestä Tietomaa oli kuitenkin unohtanut tiedekeskukselle kuuluvan valistusvastuunsa alentumalla toimimaan valetieteellisen ufo-kulun sanoman välittäjänä ja oli sen vuoksi kiistatta ansainnut vuoden 1993 Huuhaa-palkinnon. Tiedekeskus Tietomaan ufo-näyttelyn täydennykseksi tähtitieteellinen yhdistys Ursa lahjoitti tuoreen kirjansa, Kari A. Kuuren, Juhani Kyröläisen, Göte Nymanin ja Jukka Piirosen toimittaman Katoavatko ufot, lähetettäväksi palkinnosta kertovan kunniakirjan mukana näyttelyn järjestäjille.

Kriittisyys Tietomaassa vähintäänkin tuplaantuu lähettäessämme tämän kirjan heille, Gröhn totesi palkinnon julkistamistilaisuudessa. Skepsis myönsi Huuhaa-palkinnon nyt neljännen kerran. Kaksi vuotta sitten palkinto myönnettiin Suomen Scientologia-yhdistykselle, Helsingin Dianektiikka-keskukselle ja muille kansainvälisen scientologisen liikkeen Suomessa toimiville järjestöille ”tieteen kaapuun verhoutuvan scientologian ja dianetiikan dogmeihin perustuvien tekstien ja kurssien markkinoinnista harhaanjohtavin keinoin”.

Vuonna 1990 palkinto annettiin Vantaan kaupungin työväenopistolle astrologian ja grafologian opettamisesta tieteen valepuvussa ja 1989 Werner Söderström Osakeyhtiölle pseudotieteen ja humpuukin pitkällisestä ja ansiokkaasta levittämisestä Suomessa”.





Myöntäessään vuoden 1991 huuhaa-palkinnon Skepsis haluaa kiinnittää huomiota scientologisen liikkeen Suomessa vuodesta 1980 jatkuneeseen, tieteeksi naamioidun salaopin markkinointiin ja levittämiseen.

Scientologia-nimisen kulttiliikkeen perusti amerikkalainen tieteiskirjailija L. Ron Hubbard. Liikkeen ytimenä olevan dianetiikan perusdogmit julkaistiin ensimmäisen kerran Astounding Science Fiction -lehdessä 1950. Hubbard perusti ideoidensa pohjalta 1950-luvun alussa dianetiikkakeskuksia USA:ssa ja liike järjestäytyi myöhemmin virallisesti scientologia-kirkoksi. Liike on levittäytynyt Yhdysvalloista ympäri maailman; Suomeen se on tuotettu 1980-luvun alussa.

Liikkeen oman määritelmän mukaan ”dianetiikka on ensimmäinen täysin täsmällinen teknologia, joka pystyy saamaan aikaan terveen ja onnellisen ihmisen”. Dianetiikan mukaan kaikki ihmisen ongelmat johtuvat ns. ”engrammeista” eli kivuliaista muistoista, jotka hän on saanut joko edellisissä elämissään tai sikiönä. Osallistumalla scientologian kursseihin ihminen pystyy vähitellen vapautumaan engrammeistaan ja saavuttamaan ns. ”clear”-tilan, jonka Hubbard itse väitti saavuttaneensa elokuussa 1965.

Tiiviisti opintojaan jatkava scientologi päätyy lopulta ”operoivaksi thetaniksi”, joka pystyy ”toimimaan aineellisen maailman laeista riippumatta”: irtaantumaan ruumiistaan, lukemaan ajatuksia ja matkustamaan tähtien välillä, ja välttämään nuhan.

Scientologia-liike tunnetaan kaduilla tarjotuista ilmaisista persoonallisuustesteistä, joiden avulla itsensä kehittämiseen pyrkiviä ihmisiä houkutellaan asteittain kallistuville kursseille. Kurssien ja niiden rahoittamisen vuoksi monet henkilöt ovat joutuneet suuriin henkisiin ja taloudellisiin vaikeuksiin. Liikkeen kohderyhmiin kuuluvat myös erilaisten ongelmien kanssa kamppailevat ihmiset. Suomessa toimivat scientologisen verkoston piirissä Ihmisoikeuskomissio, jonka toiminta kohdistuu mielenterveyspalveluja käyttäneisiin ihmisiin, sekä vastikään maassamme toimintansa aloittanut, huumeiden käyttäjien värväämiseen pyrkivä Narconon-liike.

Suomessa toimii lisäksi kymmeniä konsulttiyrityksiä, jotka soveltavat scientologisia menetelmiä. Nämä yritykset pyrkivät peittelemään yhteytensä scientologiseen liikkeeseen. Esimerkiksi asiakkaille ei paljasteta, että mm. viranomaisille kaupattu 2 500 markkaa maksava henkilöstövalintatesti – josta myös käytetään luottamusta herättävää nimeä The Standard Oxford Capacity Analysis – koostuu samoista 200 kysymyksestä kuin kaduilla ilmaiseksi tarjottava scientologien persoonallisuustesti. Testin tasosta antaa kuvan se, että lomakkeen käsittely tapahtuu pelkästään lomakkeen kysymyksistä laskettujen pistesummien avulla testattavaa edes näkemättä. Kuitenkin esimerkiksi U-Man Finland Oy lupaa, että testin avulla yritykset voivat karsia ”sitruunat”, ”myrkynkylväjät” ja ”epäsosiaaliset” työntekijät pois hakijoiden joukosta. U-Man lupaa testilleen ”94-9 prosentin varmuuden”.

Samaa testiä ovat kaupanneet myös eräät muut scientologialiikettä lähellä olevat yritykset, mm. Choice Finland Oy, Johtoryhmä Oy ja Survival Consulting J. Raita.

Kun scientologiaa lähellä olevat järjestöt ja yritykset markkinoivat oppejaan harhauttavasti tieteeseen vedoten ja ihmisten hyväuskoisuudella keinotellen, Skepsis katsoo niiden ansaitsevan vuoden 1991 Huuhaa-palkinnon.



Skepsis ry on myöntänyt vuoden 1990 Huuhaa-palkinnon

Vantaan työväenopistolle

Astrologian ja grafologian opettamisesta tieteen valepuvussa

Myöntäessään vuoden 1990 Huuhaa-palkinnon Vantaan kaupungin työväenopistolle Skepsis haluaa ensin korostaa, että työväenopistot ovat maassamme tehneet ja tekevät edelleen erittäin kiitettävää valistustyötä. Suurin osa niiden laajasta kurssitarjonnasta on asiallista, hyödyllistä ja yleissivistävää. Tämä koskee myös Huuhaa-palkinnon saajaa. Viime vuosien aikana työväenopistojen opetusohjelmissa on kuitenkin alkanut esiintyä yhä enemmän valetieteiden piiriin kuuluvia kursseja, mm. astrologiasta, grafologiasta ja ns. vaihtoehtoisen lääkinnän äärimmäismuodoista. Yhteistä monille näistä opeista on se, että ne perustuvat maagiseen vastaavuuteen eli taikauskoon. Siitä huolimatta niitä usein opetetaan ikään kuin ne sisältäisivät empiirisiä ja jopa tuoreita tieteellisiä tutkimustuloksia.

Jos jokin työväenopisto haluaa moniarvoisuuden nimissä järjestää esimerkiksi astrologian opetusta, sen tulisi Skepsiksen palkintolautakunnan mielestä selvästi kertoa oppilailleen, että opetuksessa on kysymys uskomusten eikä suinkaan tutkimukseen perustuvien tietojen levittämisestä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto on tässä oikealla tiellä luokitellessaan astrologian kurssin osaksi ”Uskontoa, filosofiaa ja elämänkatsomusta”. Vantaan kaupungin työväenopisto sen sijaan luokittelee astrologian kuuluvaksi ”Kasvatuksen ja psykologian” alalle ja sinetöi vielä tämän harhaanjohtavan luokittelun kirjoittamalla ohjelmaesitteessään: ”Astrologia on ikivanha tutkimusala, joka nykypsykologiseen tietämykseen yhdistettynä avaa uudenlaisia näkemyksiä ihmisen käyttäytymiseen.”

Sekä astrologiaa että grafologiaa käytetään nykyisin kasvavassa määrin työhönotossa hakijoiden soveltuvuuden selvittämiseksi. Koska tieteellinen tutkimus ei ole löytänyt mitään selviä yhteyksiä ihmisen luonteenominaisuuksien ja hänen tähtikarttansa tai hänen käsialansa välillä, ihmisten asettaminen järjestykseen mainittujen valetieteiden avulla on verrattavissa ihonvärin käyttämiseen valintakriteerinä. Levittämällä astrologian ja grafologian kursseilla perättömiä väitteitä näiden oppien käyttökelpoisuudesta ihmisten luonteenpiirteiden ja käyttäytymisen selittämiseksi Vantaan kaupungin työväenopisto myötävaikuttaa ihmisten oikeusturvaa loukkaavan käytännön leviämiseen.

Lopuksi todettakoon, että valetieteiden edustajilla on käytettävissään omia yksityisiä yhdistyksiään, oppilaitoksiaan ja julkaisujaan, joiden avulla he pystyvät tehokkaasti markkinoimaan uskomuksiaan. Työväenopistot taas ovat julkisin varoin ylläpidettyjä laitoksia, joiden sivistystehtäviin kuuluu Skepsiksen palkintolautakunnan mielestä pikemmin taikauskon asiallinen ja kriittinen analysointi kuin sen tukeminen veronmaksajien rahoilla.

Siksi Skepsis myöntääkin Huuhaa-kunniamaininnan kaikille julkisin varoin ylläpidettäville oppilaitoksille, jotka kritiikittömästi levittävät pseudotiedettä ja muuta taikauskoa.





Skepsis ry on myöntänyt vuoden 1989 Huuhaa-palkinnon

Werner Söderström Osakeyhtiölle

Palkinto myönnetään Werner Söderström Osakeyhtiölle pitkällisestä ja ansiokkaasta toiminnasta valetieteellisen kirjallisuuden kustantamisen ja levittämisen alueella.

Palkintolautakunta on palkintoa myöntäessään pannut WSOY:n viimeaikaisesta tuotannosta erityisesti merkille seuraavat teokset:

  • Terveen elämän salaisuudet
  • Astrologian käsikirja
  • Numerologian alkeet

Runsaasta vanhemmasta toiminnasta voisi poimia erikseen esimerkiksi A.E. Wilder-Smithin kirjan ”Luonnontieteet eivät tunne evoluutiota” vuodelta 1981.

Palkintolautakunta korostaa, että palkinnon myöntämisen peruste ei ole valetieteellisen materiaalin julkaiseminen sinänsä – moniarvoisuus on julkaisutoiminnassa tärkeää, eikä sensuuria tule sallia missään muodossa. Sen sijaan palkinto myönnetään WSOY:lle siksi, että julkaistessaan valetieteellistä aineistoa se on tehnyt sen sillä tavoin, että lukija kirjaesittelyistä, mainoksista, kirjojen kansista ja itse kirjoista saattaa saada väärän kuvan siitä, mikä on todellista tietoa, mikä taas taikauskoista fantasiaa. Näin tehdessään WSOY on palkintolautakunnan mielestä johtanut yleisöä harhaan. Valetieteellisen tiedon levittäminen ikäänkuin olisi kyse todellisesta tiedosta, hämärtää tiedon ja taikauskon käsitysten välistä rajaa. eikä voi olla vaikuttamatta yleiseen sivistystasoon.

Vaikka Suomessa on useitakin kustantamoja, jotka ovat erikoistuneet pseudotiedon levittämiseen, palkintolautakunta katsoo, ettei niiden toiminta ole kansansivistyksen kannalta erityisen vahingollista. Näin on siksi, että niiden tuotteita ostaessaan lukija tietää kustantamon suuntautumisen. Arvovaltainen ja kansansivistystehtävää täyttävä kustantamo sen sijaan julkaistessaan pseudotieteellistä materiaalia samanarvoisena varsinaisen tietokirjallisuuden kanssa antaa sille osan omasta arvokkuudestaan ja uskottavuudestaan. Lukijan mielessä kustantamon kunnianarvoisa nimi on sen julkaisujen laadun tae. Että näin ei ole aina todellisuudessa, on palkintolautakunnan mielestä valitettavaa.

Palkintolautakunnan mielestä Werner Söderström Osakeyhtiö on aiheuttanut yleiselle sivistystasolle suurta vahinkoa julkaistessaan sellaisia teoksia, joiden pääasiallisen sisällön se on tiennyt tai sen olisi tullut tietää tosiasioiden vastaiseksi. Palkintolautakunta ymmärtää kyllä taloudellisia motiiveja, mutta katsoo, että pseudotieteellistä kirjallisuutta on mahdollista julkaista myös niin, että ihmisiä ei johdeta harhaan.

Palkintolautakunta haluaa muistuttaa, että tilanteessa, jossa paljon hyvää tietokirjallisuutta kamppailee vähistä julkaisemisen mahdollisuuksista, jokainen yksittäinen julkaisupäätös on nähtävissä sivistyksellisenä ja kulttuuripoliittisena kannanottona.