Kulle Raig Skepsiksen ainaisjäseneksi

Suomen Skepsiksen pitkäaikainen jäsen, virolainen Kulle Raig on kutsuttu yhdistyksen ainaisjäseneksi.

Kulle Raig on toiminut monia vuosia aktiivisesti Viron ja Suomen kulttuuriyhteistyön syventämiseksi sekä työssään että Skepsiksen jäsenenä. Hän esimerkiksi toimitti ja käännätti viron kielelle skeptikoiden käsikirjan Paholaisen asianajajan omakustanteena nimellä Teine Maailm. Niin ikään Raig teki 1990 -luvun Viron radioon ohjelmia suomalaisten skeptikkojen toiminnasta.

”Fennougristi” Kulle Raig on valmistunut Tarton yliopistosta. Hän toimi pitkään Viron radiossa toimittajana, jota uraa jatkoi Yleisradiossa muutettuaan Suomeen 1990-luvun alussa. Ylen kulttuuritoimituksesta hän siirtyi 1991 johtamaan vastikään kuolleen, silloisen ulkoministeri Lennart Meren Helsinkiin perustamaa Viron kulttuuripistettä, josta Viron uudelleen itsenäistymisen myötä elokuussa 1991 tuli Viron suurlähetystö. Vuosina 1995–1999 Raig johti Helsinkiin perustamaansa Viron Suomen -instituuttia. Vuonna 1999 hänet valittiin Suomen Viro-yhdistysten liiton pääsihteeriksi, josta toimesta jäi eläkkeelle 1.2.2006.

Elokuussa 1991 Kulle Raig toimi maansa uuden itsenäistymisen hetkellä Helsingissä olleen ulkoministeri Meren avustajana. Noina ratkaisevina päivinä Helsingissä ulkoministeri Meri ajoi mustalla autolla Viron sini-musta-valkea lippu liehuen. Silloin hän myös lausui legendaariset sanansa, joista Tarja Halonen muistutti Meren hautajaisissa pitämässään puheessa: ”Painauduin autonnurkkaan ja tunsin, mitä merkitsee se onni, että ihminen voi tunnistaa elämänsä onnellisimman hetken vielä ennen kuin se hetki on ohi”.

Myöhemmin Lennart Merestä tuli uudelleen itsenäistyneen Viron ensimmäinen presidentti (1992–2001), jonka myös katsotaan vieneen Viron länteen. Hän oli itsenäisen Viron ensimmäinen päämies 70 vuoteen ja samalla myös Viron ensimmäinen valtionpäämies, jolla oli onni sekä syntyä että kuolla vapaassa Virossa.

Viron itsenäistymisen jälkeen Raigista tuli maan ensimmäinen sodanjälkeinen konsuli. Vuonna 2001 ilmestyi hänen kirjoittamansa Lennart Meren elämäkerta Sateenkaaren värit, ja vuotta myöhemmin Georg Otsin elämäkerta Saarenmaan valssi. Vuonna 2005 Raig sai Viro-säätiön myöntämän ensimmäisen Aino Kallas -palkinnon, joka myönnetään virolaiselle henkilölle tai yhteisölle, joka on edistänyt Viron ja Suomen kulttuurisuhteiden kehitystä.

Risto K. Järvinen

palaa alkuun