Uskomushoidoista ei pelkkää haittaa

”Uskomushoidoilla voidaan auttaa ihmisiä, mutta hoitojen tulisi tapahtua niin, että ne ovat hallinnassa, synkronissa lääketieteellisen hoidon kanssa.”
Teksti Risto K. Järvinen

Tutkimusprofessori, vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma luennoi Skepsiksen tilaisuudessa Tieteiden yössä tammikuussa Helsingissä. Tieteiden talolla Lauerma totesi, että shamaaneja on olemassa edelleen.

– He ovat muuttaneet muotoaan. Nykyään heitä voi löytää aitan nurkalta Nokian kumisaappaat jalassaan ja Nokian kommunikaattori taskussaan. Lauerma pohti, miksi uskon myyminen kannattaa, minkä takia henkiparantajille riittää kysyntää vuosisadasta toiseen.

– Ihmiset tekevät vaikeita kysymyksiä: miksi sairastetaan ja kuollaan, miksi hyvää ja säädyllistä elämää elävät kärsivät, kun taas pahat porskuttavat ja pahuus vallitsee?

Kun näihin ikuisiin kysymyksiin antaa mitä tahansa vastauksia, voi niillä Lauerman mukaan ansaita elantonsa. Uskominen mihin tahansa antaa ihmiselle voimia. Se on paljon helpompi tie kuin epävarmuus, jatkuva epäileminen ja pohtiminen.

– Vaikka uskoisi vanhaan vihtahousuun eli saatanaan, antaa sekin omalla tavallaan voimia.

Ei huijausta vaan auttamista

Plasebo ja suggestio ovat ilmiöitä, jotka ovat mukana liki kaikessa hoitamisessa. Parhaimmillaan niillä on erittäin dramaattinen teho muun muassa kivun hoidossa. Äärimmäinen suggeroinnin muoto on hypnoosi, jossa potilas pyritään vaivuttamaan eläytyneeseen, unta muistuttavaan tilaan. Noin kymmenelle prosenttille ihmisistä voidaan tehdä kivulias leikkaus, esimerkiksi reisiamputaatio, pelkällä hypnoottisella kivunpoistolla.

– Menetelmää käytetään vähän, koska se on epävarma ja aikaa vievä. Hypnoosilla on kuitenkin paljon muuta ja mielekästä käyttöä lääketieteessä ja kliinisessä psykologiassa. Lauerma kertoi, että plasebon ja suggestion hoitovaikutuksia on viime aikoina pystytty esittämään aivojen toiminnallisella kuvantamismenetelmällä.

– Jossain määrin voimme jo nähdä, mitä aivoissa ja osittain myös selkäytimessä tapahtuu, kun uskominen johonkin asiaan vähentää kipua.

Tähän ”paremman odottamiseen” liittyy keskushermostossa dopamiinin lisääntyneen välittäjäaineen vapautumista, joka on mukana myös kaikessa, mikä ihmistä palkitsee ja addiktoi: tavat, tottumukset, päihteet, seksi – nämä kaikki vapauttavat dopamiinia tietyissä aivojen radastoissa.

Plasebo- ja suggestioilmiö on kaksitahoinen. Ensinnäkin on olemassa illuusio ilmiön tehosta. Tämä on se, millä parantajat ovat halki vuosituhansien tienanneet leipänsä.

– Kun tullaan hakemaan apua, ollaan usein vaiheessa, jossa on alkanut spontaani paraneminen. Tehdään sitä tai tätä, niin jonkinlainen täysin hoidosta riippumaton paranemisprosessi lähtee käyntiin. Jos tämä potilaan mielessä kytkeytyy hänen saamaansa hoitoon, hän on valmis siitä maksamaan

Toisaalta ilmiöllä on olemassa myös todellinen hoidollinen vaikutus verrattuna siihen, että mitään ei tehdä. Kun ihmiselle annetaan jokin selitys hänen kipuunsa, lausutaan oikeaan osuvia, rohkaisevia sanoja tai luodaan uskomisen konteksti, kivun tai muun oireen kokeminen muuttuu usein voimakkaasti.

Kun jotain tehdään, syntyy odotus paremmasta. Tämä kohentaa vointia etenkin, jos lähtökohtatilanteena on kuoleman- tai invalidisoitumisen pelko tai pelko siitä, että kivut jatkuvat loputtomiin. Tällöin elintoiminnat saattavat muuttua: verenpaine laskea, ärtyvän suolen liikkeisyys laimentua, astmaan liittyvä keuhkoputken supistustila ja ärtymys lieventyä, ihosairauksien aiheuttama kutina vähentyä.

– Kun ihmiselle jossain mielekkäässä kontekstissa tarjotaan toivoa ja uskoa paranemiseen, kyseessä ei ole huijaus, vaan ihmisen auttaminen.

Vakavia vaaroja

Placebolla saadaan aikaan myös haittavaikutuksia. Jos henkilölle annetaan täysin vaikuttamattomia tabletteja ja kerrotaan, että näistä tulee aika usein päänsärkyä, hammasten kiristystä, hengenahdistusta ja vatsavaivoja, niin Lauerman mukaan niitä tulee – ja reippaasti.

Placebon ymmärtämisessä on paljon ongelmakohtia. Se, että eläimet näyttäisivät reagoivan ravistetun veden tarjoilemiseen, on joidenkin mukaan merkki siitä, että homeopatialla olisi jokin vaikuttava mekanismi, koska eläimillä ei voi olla omaa uskoa paranemiseensa.

– Tämä selittyy sillä, että kun hoidetaan Mustia, Mirriä tai Pollea, niin omistaja rauhoittuu. Samalla rauhoittuu myös eläin. Lisäksi mukana on spontaani parantuminen.

Kun hoidetaan vakavia sairauksia, joihin liittyy kuolleisuutta, esimerkiksi syöpää ja psykoottisia tiloja, tällainen rohkaisuun ja epäspesifiin vaikuttamiseen pohjaava hyvittely ja toivon luominen ilman muita toimenpiteitä on Lauerman mukaan epäeettistä.

– Miksi? Koska näihin tauteihin on olemassa tunnetusti tehokkaita ja toimivia hoitoja, jotka olennaisesti vähentävät kuolemaan johtavia riskejä.

Lääkeyrttien käyttö potilaan rohkaisemiseen paranemisesta voi olla jopa vaarallista. Aniharva yrtti on millään tavalla farmakologisesti käyttökelpoinen. Mäkikuisman on todettu vaikuttavan masennusoireisiin hienoisesti, mutta vähemmän kuin masennuslääkkeiden. Moneen vaivaan rohtoparantajien tarjoamalla kurkkuyrtillä eli rohtopurasruoholla ei ole todettu minkäänlaisia lääkinnällisiä vaikutuksia, mutta pieni osa sen ja vastaavien muiden kasvien käyttäjistä voi saada yrtistä maksatoksisen reaktion, joka johtaa kuolemaan tai maksansiirron tarpeeseen.

– Tällaisten yrttien käyttöön rohkaisemiseen on mieletöntä, koska ne eivät tarjoa yhtään parempaa hoitoa kuin kukkakaalikaan. Jäsenkorjauksiin liittyvä ”niksauttelu”, joka usein parantaa selän kiputilan, on Lauerman mukaan huonosti dokumentoitu. Emme voi tietää, kuinka monta niksautusta on yksi niksautus liikaa. Jokaisella niksautuksella höllennetään selän tukirakenteita, jotka ovat kuitenkin olemassa ihan tarpeeseen.

Nokialla on satanut kultahippuja ja raportoitu ihmeparanemisia. Näitä paranemisia ei ole todettu, kun niitä on jälkikäteen tutkittu. Kyse on ollut suggestiovaikutuksesta. Vaikutuksen hälvettyä kohtuuttoman monet ovat päätyneet tekemään itsemurhan.

Uskomushoitoihin liittyy siis myös todellisia vaaroja. Joskus monioireiset ja vakavasti sairaat tarrautuvat pelkästään niihin. Niiden taustalla vaikuttaa kaupallinen intressi samalla lailla kuin lääketieteessä tai lääkinnässä. Tämän takia lääkäreiltä odotetaan kriittistä suhtautumista lääkemarkkinoihin.

– Silloin kun on todellinen hätä, holistisesta ambulanssista on vähän hyötyä.

Puoskarilakia ei tule

Sosiaali- ja terveysministeriö on luopunut uskomushoitoja suitsivan puoskarilain valmistelusta. Sen sijaan, että viranomaiset alkaisivat valvoa uskomushoitajia, potilasturvallisuus yritetään varmistaa potilaslain ja kuluttajalainsäädännön uudistuksilla. Lauerman mukaan suunta on hyvä, koska nyt ryhdytään rajaamaan vahingollisia toimintatapoja, joka tarkoittaa sitä, että uskomusväen virallistamista Norjan ilmeisen epäonnistuneen mallin mukaan ei valmistella.

– Uskomushoitajia on vaikea valvoa, koska on mahdoton selvittää, kuka antaa korvakynttilähoitoja oikein. Jos hoidon tekee väärin ja työntää kynttilän palava pää edellä korvaan, on sitä varten jo olemassa lainsäädäntö. Mitään kaksinkertaista valvontajärjestelmää ei tarvita.

Lääkäreitä valvotaan edelleen. Tuntuu oudolta, että uskomushoitojen kentältä kumpuaa outoja ja sitkeitä uskomuksia, joiden mukaan lääkärit, joilla on velvoitteensa, keskinäinen kilpailunsa ja kunnianhimonsa, olisivat haluttomia käyttämään tehokkaita ja haitattomia hoitomuotoja.

– Jos lääkärit itsepintaisesti haluaisivat käyttää tehottomia ja vaarallisia hoitoja, he olisivat jokseenkin mielipuolista sakkia. Koko systeemi, joka valvoo heitä, olisi silloin myös mukana maailmanlaajuisessa salaliitossa.

Lauerma kertoi, että lääketiede tuli määrätyissä piireissä pahamaiseiseksi samoihin aikoihin, kun se oli kehittänyt ensimmäiset hoidot, jotka tyhjensivät suuret mielisairaalat ja johtivat sydänkuolleisuuden vähenemiseen. Kun lääketieteestä tuli tehokasta, se rupesi olemaan myös epäilyttävää ja pelottavaa, koska kyse on asiantuntijavaltaisesta alasta, jonka ymmärtäminen on potilaalle vaikeaa. Lisäksi lääkärien tunnesuhde potilaaseen on usein kehno, koska lääkärit keskittyvät enemmän teknologiaan ja farmakologiaan kuin ihmiseen.

– Uskomushoidoilla voidaan auttaa ihmisiä, mutta hoitojen tulisi tapahtua niin, että ne ovat hallinnassa, synkronissa lääketieteellisen hoidon kanssa. Rohkaiseminen ja oireiden poistaminen voi auttaa potilasta, mutta se ei saa syrjäyttää tehokasta syövän tai psykoosin hoitoa, se ei saa olla toksista eikä sikiövaarallista, se ei saa maksaa tolkuttomasti eikä altistaa terapeuttiriippuvuudelle. Potilaan täytyy itse tietää, että hänen oma kehonsa ja mielensä korjaavat asioita, ei joku toinen.

Katso ja kuuntele koko luento: http://www.youtube.com/SkepsisFinland

palaa alkuun