Tässä lehdessä kerromme, että Oulun yliopisto on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa, jossa selvitetään meditaation vaikutuksia terveyteen. Professori Seppo Vainio kertoo lehdelle antamassaan haastattelussa, että tulokset ovat oikeastaan hämmästyttäviä:

”Tällä hetkellä näyttää siltä, että olemme löytäneet järjestelmän, jonka perusteella mieli voi vaikuttaa jopa syövän uusimisriskiin tai laajemmin sairauksiin.”

Vainio kuitenkin korostaa, että tulokset ovat alustavia:

”Tieteessä ilmiöt pitää todentaa ja havainnollistaa ja niiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet täytyy pystyä todistamaan.”

Arkkitehti Maria Nordin innostui tutkimustuloksista, ja alkoi välittömästi kaupitella harjoituksiaan.

”Nyt sinäkin saat nämä meditaation huimat terveyshyödyt osaksi elämääsi, sillä laitoin kevätkampanjaan kaikki yksittäiset meditaatiot saataville 8,90 euron kamppishinnalla (norm. 11,90 €)”, Nordin mainosti uutiskirjeessään.

Vainion mukaan on hienoa, että Nordin käyttää tieteellistä tietoa työssään, mutta hänen pitäisi huomioida se, että tieteellisten tulosten soveltaminen on aina tulkintaa usein kovin huonosti vielä tunnetuista realiteeteista, etenkin koskettaen aivojen toimintaa.

”Nordin ohittaa sen, että aivot ovat valtava kompleksinen systeemi, ja vetää päätelmissään mutkat suoriksi. Hän käyttää tutkimustamme tukemaan itsensä ja asiakasjoukkonsa näkemyksiä.”

Oulun yliopistossa on meneillään myös tutkimus hengitysharjoituksista. Ylen artikkelin mukaan tutkijat koittavat selvittää, voisivatko hengitysharjoitukset tulevaisuudessa olla terapiamuoto muistisairauksiin. Voisiko erilaisilla hengitysharjoituksilla tehostaa aivojen puhdistumista kuona-aineista?

”Näyttää lupaavalta”, sanoo tutkimusryhmän johtaja Vesa Kiviniemi.

Tarkalleen ottaen tutkimus keskittyy aivojen glymfaattiseen järjestelmään eli aivonestekiertoon. Se on aivojen pesuohjelma: aivoselkäydinneste huuhtelee aivot puhtaaksi proteiinijätteestä. Aivonestekiertoa ylläpitävät aivojen erilaiset pulsaatiot eli nesteen aaltoilut. Niitä aiheuttavat sydämen sykintä, hengitys ja aivovaltimoiden supistelut.

Tiedossa on ollut, että aivojen huuhtelu aktivoituu unen aikana. Hengityksen vaikutusta on kuitenkin tutkittu vain vähän. Väitöstutkija Ulla Salmi kiinnostui aiheesta oman joogataustansa takia. Hän huomasi, että hengityksen vaikutusta voisi tutkia joogan hengitystekniikoiden avulla.

Tutkimukseen osallistuu 26 koehenkilöä, jotka ovat harrastaneet joogaa aktiivisesti vähintään kolme kertaa viikossa vähintään viiden vuoden ajan. Tutkittaville tehdään nopea toiminnallinen magneettikuvaus ja muita mittauksia, joiden aikana he suorittavat hengitysharjoituksia tietyillä tekniikoilla. Tutkijat tarkastelevat toiminnallisista magneettikuvista pulsaatioiden muutosta. Ainakin nukkuessa käy niin, että kun pulsaatio voimistuu, myös nesteen liike voimistuu.

”Uskomme, että aivonestettä ajava pulsaatio lisääntyy hengityksen myötä. Eli sisäänhengitys toisi aivoselkäydinnestettä päähän enenevissä määrin ja sillä tavalla huuhtelisi aivoja puhtaaksi”, Salmi kertoo.

Maria Nordin innostui tietysti tästäkin tutkimuksesta.

”Oulussa on näköjään kääritty hihat liittyen keho-mieli -yhteyteen. Nimittäin tutkimuksessa huomattiin, että hengitysharjoitukset puhdistavat aivoja ja voivat näin ollen vähentää tai jopa estää esimerkiksi Alzheimeriin sairastumisen. Ihan mahtavaa!”

Eikä tässä vielä kaikki:

”Eräs seuraaja lähetti minulle pätkän Pikku Kakkosesta. Piirrosohjelmassa kerrottiin, miten allergiasta voi päästä iäksi mielen ja hengitysharjoitusten avulla. Mitä ihmettä!”

Seppo Vainio toteaa tässä lehdessä, että kontrolloimattomissa harjoitteissa piilee aina vaaroja.

”Meditaatio ja hengitysharjoitteet eivät ole aina harmittomia. Prosesseja ohjaamaan tarvitaan alojen ammattilaisia.”