Yhä useampi haluaa, että ihmiskunta tuottaisi ja kuluttaisi mahdollisimman puhdasta energiaa. Osalle kaikkein tärkeintä on pahimpien ilmastonmuutokseen liittyvien uhkakuvien välttäminen, toiset keskittyvät pääasiassa puhtaan, monipuolisen ja kauniin luonnon vaalimiseen. Parhaassa tapauksessa tavoitteet tukevat toisiaan.

Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n mukaan maailman energiankysyntä jatkoi kasvuaan vuonna 2024 ja nousi yli 650 eksajouleen. Kymmeniä vuosia kestäneistä ponnisteluista huolimatta noin 80 % kokonaisenergiasta tuotetaan edelleen fossiilisilla polttoaineilla: hiilellä, öljyllä ja maakaasulla.

Vähäpäästöinen tulevaisuus edellyttää maailmanlaajuista energiajärjestelmän sähköistämistä. Kaikki, mikä voidaan sähköistää, pitää sähköistää, ja se pitää tehdä puhtaasti. Vaadittava muutos on massiivinen.

Tällä hetkellä ydinvoimalla tuotetaan maailman energiankulutuksesta 4,7 %, tuulivoimalla 1,4 % ja aurinkovoimalla 1,4 %. Luvut herättävät karuun todellisuuteen.

Silti toivoa on. Tuuli- ja aurinkovoima olivat vuonna 2024 koko energiasysteemin nopeimmin kasvavat energialähteet ja niiden osuuksien ennustetaan jatkavan kasvuaan. Myös ydinvoima tekee uutta tulemistaan.

Turvallinen ja säästä riippumaton tapa tuottaa puhdasta energiaa

Tieteellisiin tutkimuksiin perustuvien Our World in Data -sivuston vertailujen mukaan ydinvoima on yhtä turvallista kuin aurinko- ja tuulivoima. Tuotettuun energiayksikköön suhteutettuna hiilen ja öljyn aiheuttama kuolleisuus on yli 600 kertaa ydinvoimaa suurempi.

Monille on muodostunut vääristynyt kuva Tšernobylin, Fukushiman ja Three Mile Islandin ydinonnettomuuksien todellisista terveysvaikutuksista. Näkemykseni mukaan se johtuu erilaisten poliittisten toimijoiden, aktivistien ja median vuosikymmeniä kestäneestä harhaanjohtavasta tiedonvälityksestä sekä toisaalta myös ydinvoimatoimijoiden epäonnistuneesta viestinnästä.

Ydinvoimalat tulevat vuosi vuodelta turvallisemmiksi, ja vähäinen ydinjäte voidaan säilöä luotettavasti tai jopa kierrättää uudelleenkäyttöön. Ydinvoimaloiden piipuista nouseva höyrykin on puhdasta vesihöyryä, toisin kuin fossiilisten kohdalla.

Ilmastonmuutoksen kannalta olennaisessa kasvihuonekaasupäästöjen vertailussa ydinvoima on kaikista puhtain ja ilmastoystävällisin energialähde, tuuli-, vesi- ja aurinkovoima ovat lähellä samaa tasoa. Fossiiliset tuottavat kasvihuonekaasuja ylivoimaisesti eniten, hiili jopa 160 kertaa enemmän kuin ydinvoima.

Ydinvoima ei ole myöskään riippuvainen säästä, vaan se tuottaa sähköä myös silloin, kun aurinko ei paista tai tuuliolosuhteet temppuilevat. Ja yksi voimala toimii jopa 60-80 vuotta. Ydinvoimassa yhdistyy siis monet uusiutuvien ja fossiilisten energialähteiden parhaista puolista.

Kaiken edellä mainitun lisäksi ydinvoima tarvitsee vain murto-osan aurinko- ja tuulivoiman vaatimasta maa-alasta, ja se voidaan rakentaa vähemmän ihmisiä häiritseville alueille. Luonnonmaisemien muutos on havaittavissa jo nyt mm. laajojen tuulivoimaloiden ilmestyttyä rantaviivaan, vaikka elämme vasta massiivisen energiamullistuksen alkumetrejä.

Myös laskelmat ydinvoiman hitaasta rakennusnopeudesta ja kalliista hinnasta voidaan laittaa järkevään kontekstiin suhteessa siihen, mitä lopulta halutaan saavuttaa. Historiallinen keskiarvo ydinvoimalaitoksen rakentamiselle on kuitenkin vain 6-8 vuotta, rakennusaika vaihtelee suuresti maasta riippuen. Vuonna 2024 verkkoon liitettiin 7 uutta ydinvoimalaa, niiden keskimääräinen rakennusaika oli n. 9,5 vuotta.

Väitän, että ilmastonmuutoksen hidastaminen ei jää tästä kiinni, vaikka poikkeustapauksissa rakennusaika venyisikin yli 15 vuoteen, kuten Olkiluoto 3:n kohdalla kävi. Nykyään Olkiluoto 3 tuottaa puhtaasti jopa 14 % Suomen sähköstä, ja sen vuosittain tuottama sähkömäärä vastaa n. 5,2 miljoonan kerrostaloasunnon lämmittämistä. Mitä nopeammin aloitetaan, sen aikaisemmin voimalat valmistuvat.

Rakentamisnopeuden lisäksi myös kokonaishinta halpenee, kun kokemusta rakentamisesta ylläpidetään ja voimaloiden standardoiminen voi yleistyä. Pienet modulaariset ydinreaktorit voivat olla potentiaalinen apu tulevaisuudessa.

Jos jotain energialähdettä kannattaa tukea globaalisti ja yhteiskunnan toimesta, niin oma valintani olisi ensisijaisesti ydinvoima, ja sen jälkeen muut vähäpäästöiset teknologiat.

- - -

Lähteet

Energiankysyntä:

International Energy Agency, World Energy Outlook 2025:
https://iea.blob.core.windows.net/assets/dfe5daf4-dbc1-4533-abeb-fafb1faee0f9/WorldEnergyOutlook2025.pdf

Sivu 88:
”Total global energy demand continues to increase, rising by 2% in 2024 to more than 650 exajoules (EJ). Fossil fuels accounted for nearly four-fifths of total energy demand – a share that has decreased only marginally since 2000 (Figure 2.1).”

Sivu 414:
Olennaiset poiminnat:

Total Energy Supply: 654 EJ

Aurinkovoima: 9 EJ
Tuulivoima: 9 EJ
Ydinvoima: 31 EJ
Fossiiliset: 519 EJ = 79.36 %

Eri järjestöjen käyttämistä laskentamalleista riippuen mm. fossiilisten osuus kokonaisuudesta vaihtelee välillä 76 % - 87 %. Samoista syistä vaihtelua on myös muiden energialähteiden osuuksissa.

Statistical Review of World Energy 2025 (fossiiliset: 86,6 %):
https://assets.kpmg.com/content/dam/kpmg/sk/pdf/2025/Statistical-Review-of-World-Energy-2025.pdf

Our Word in Data (fossiiliset: 76,4 %):
https://ourworldindata.org/grapher/global-energy-substitution?stackMode=relative&time=latest

Energiamuotojen turvallisuus, kasvihuonekaasupäästöt ja maa-alan käyttö:

https://ourworldindata.org/safest-sources-of-energy
https://ourworldindata.org/land-use-per-energy-source

Ydinvoimaloiden rakennusnopeus:

https://www.sustainabilitybynumbers.com/p/nuclear-construction-time
https://world-nuclear.org/our-association/publications/world-nuclear-performance-report/global-nuclear-industry-performance

Olkiluoto 3:

https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3.html