Vajaan kahden vuoden takaisessa puheenjohtajan palstassa käsittelin Turun yliopiston erikoistutkija Oskari Lahtisen innovatiivista tutkimusta, joka pyrki määrittelemään suomalaisten woke-asenteita (Skeptikko 2/2024). Tulokset kuvastivat uudenlaista polarisaation ulottuvuutta eri ihmisryhmien ja yhteiskunnallisten uskomusten välillä.

Tammikuussa 2026 Lahtinen julkaisi uuden tutkimuksen Two Kinds of “Woke”? Psychometric Validation of the Critical Right Scale and Revised Critical Social Justice Attitudes Scale.

Uutena asiana tutkimuksessa kartoitettiin Lahtisen lanseeraaman "kriittisen oikeiston" yleistyviä uskomuksia ja asenteita. Tämä on tärkeä laajennus alkuperäiseen woke-tutkimukseen.

Kriittisen oikeiston mittari (CRS) muodostui viidestä eri väittämästä:

CRS1 Kotimaani väestöä vaihdetaan suunnitellusti.

CRS2 Yhteiskunta syrjii valkoihoisia ihmisiä.

CRS3 Hyvä hallitsija rikkoo sääntöjä kansallisten etujen turvaamiseksi.

CRS4 Konservatiivisten arvojen tulisi määrätä mitkä ilmaisut ovat sallittuja ja mitkä kiellettyjä.

CRS5 Tavalliset ihmiset tietävät paremmin, mikä on maalle hyväksi, kuin koulutetut asiantuntijat.

Tutkimuksen analyysissa vastaukset sijoitettiin asteikolle "samaa mieltä - siltä väliltä - eri mieltä".

Puolueittain tarkasteltuna eniten samaa mieltä mittarin väitteistä olivat perussuomalaisten kannattajat. Selvä enemmistö heistä oli samaa mieltä väestön vaihtamiseen liittyvästä väittämästä (CRS 1). CRS4:ää he vastustivat, ja muissa kohdissa vastaukset sijoittuivat asteikon keskivaiheille, vaikkakin CRS2:n ja CRS3:n kohdalla hienoisesti samaa mieltä olevaan suuntaan kallistuen.

Kristillisdemokraattien vastaukset sijoittuivat kaikkien väittämien kohdalla asteikon keskivaiheille. Kokoomuksen, vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajat puolestaan hylkäsivät kaikki CRS-mittarin väittämät.

Yleisesti voidaan todeta, että mitä korkeammin koulutettu henkilö on, sitä vahvemmin hän hylkää "kriittisen oikeiston" ajatukset. Myös woke-ajatukset hylätään korkeammin koulutettujen keskuudessa, mutta vain lievästi.

Poliittisen väkivallan oikeuttaminen?

Tutkimuksessa kartoitettiin myös asteikkojen ulkopuolisia lisäväittämiä. Julkisessa keskustelussa erityistä huomiota on herättänyt seuraava kohta ja siihen suhtautuminen:

"Väkivalta poliittisesti vaarallisia ihmisiä kohtaan on mielestäni oikeutettua."

Kriittisen oikeiston parissa kannatusta tällaisen väkivallan oikeuttamiselle ei löytynyt lainkaan (r = –0.06), mutta vasemmisto-woken kohdalla nousi esiin pieni – kohtalainen yhteys (r = 0.28).

Signaali väkivallan oikeuttamisen yleistymisestä on huolestuttava. Yhteiskuntana ja yksilöinä meidän on hyvä puuttua tällaisiin havaintoihin rakentavalla ja ehkäisevällä tavalla jo aikaisessa vaiheessa.

Erot ulkoisessa hallintakäsityksessä

Toinen kiinnostava mittarien ulkopuolinen väittämä liittyi yksilön hallintakäsitykseen (locus of control):

"Muut ihmiset tai rakenteet ovat hyvinvoinnistani vastuussa itseäni enemmän."

Kriittisen oikeiston ajattelutavan ja ulkoisen hallintakäsityksen välillä havaittiin kohtalainen negatiivinen yhteys (r = –0.39), kun taas vasemmistolaisen woke-ajattelun ja ulkoisen hallintakäsityksen välillä havaittiin vahva positiivinen yhteys (r = 0.60).

Tulos viittaa siihen, että kriittisen oikeiston ajattelussa korostuu enemmän yksilöllinen vastuu, kun taas woke-ajattelussa vallitsee vahvasti näkemys, jonka mukaan oma hyvinvointi määräytyy ensisijaisemmin ulkoisista tekijöistä.

Vaikka väittämien valikointia ja otoksen tieteellistä tarkkuutta voidaan edelleen kehittää, niin Lahtisen tutkimukset luovat jo nyt hyvät lähtökohdat uusien asenneilmiöiden systemaattisemmalle tarkastelulle.

Skeptikon näkökulmasta olennaista ei ole se, onko uskomus tai asenne woke, anti-woke, suosittu tai epäsuosittu, vaan se, että arvioimme kaikki väitteet tapauskohtaisesti parhaimman saatavilla olevan tiedon ja vakuuttavimpien argumenttien perusteella, ja muodostamme kantamme niiden pohjalta.

Lähde: Lahtinen (2026), Scandinavian Journal of Psychology. https://doi.org/10.1111/sjop.70070